20.12.2017

Pyörryttävät muuttujat


Tonttiarvontatuloksen jälkeen kaikki vapaahetket ovat täyttyneet jonkin asian selvittämisestä tai säätämisestä. Ihan kuin olisimme pudonneet kymmenien talonrakennusmuuttujien heiluttelemaan verkkoon joka hytkyttää ajatuksia ja fiiliksiä jatkuvasti ylös ja alas. Pelkästään tontin valintaa varten on otettava selvää ja vertailtava loputtomalta tuntuva määrä asioita, ei vähiten rahaan liittyviä. Aikaa on niukasti, päätös tonttitoiveiden suhteen pitää tehdä parin viikon sisään. Kiire ja asiain paljous saa veren kohisemaan kuuluvasti suonissa.

Hommaa mutkistaa tämä: olisi tarjolla todella mukavia tontteja meidän kantilta huipulla paikalla (tuntui heti kotoisaltakin!), mutta niihin pitää rakentaa meidän tarpeeseen inasen liian suuria taloja. Ne muut mukavat tontit joissa olisi mahdollisuus pienempään taloon eivät sijainniltaan yhtään istu meidän arkeen; tekisivät hankalan pitkät työmatkat, muun muassa. Niitä emme nyt oikeastaan pidä edes vaihtoehtona. Pähkäilyn alla on löytyisikö hyvän sijainnin tontteihin kooltaan passaava talo joka sopisi meidän pirtaan tiloiltaan ja hinnaltaan. Ja se hintojen haarukointihan on sitten monen muuttujan hetteinen suo joka nostaa hien otsalle. Mikään ei ole talon lopullisen hinnan suhteen varmaa ennen kuin maata aletaan muokkaamaan, ja toisaalta niin paljon päätöksiä pitäisi nyt tehdä kauan kauan ennen kuin maata aletaan muokkaamaan.

Ilmassa roikkuu siis vielä sekin vaihtoehto ettei sopivaa ratkaisua löydy ja rakennushaave haudataan - se vetää mieltä vähän matalaksi. Vuokratontti olisi kuitenkin meille ainoa keino päästä talounelman syrjään kiinni tässä kaupungissa.

Mutta eipä lannistuta. Selvitellään tuulispäänä ja toivotaan että tästä vielä rakennushanke urkenee.

Kiitokset kauniit vielä edelliseen postaukseen tulleista kommenteista ja onnitteluista, kaik on luettu ja syömmeen kätketty vaik ei nyt tässä hösselissä olekaan ehditty vastailemaan. Samalla toivotan teille kaikille mitä ihaninta joulua ja kynttilöiden kajoa. Syökäähän hyvin, levätkää, lueskelkaa kiireettä ja nukkukaa paljon!

9.12.2017

Tonttiarvonnan tulos




Jo tovin aikaa on ollut mietinnässä mihin seuraavaksi asettuisimme asumaan kaupungissa. Tämä meidän nykyinen keskustakaksio on ihana, mutta on jäämässä lapsosen kanssa pieneksi. Aiemmin kirjoittelinkin monista hyvistä asumisvaihtoehdoista, joiden välillä emme oikeastaan osaa itsekään päättää. Todettiin siis että laitetaan verkkoja vesille yksi kerrallaan ja annetaan sitten kohtalon/sattuman/minkälie johdatuksen ratkaista. Ensimmäinen verkko oli osallistuminen kaupungin vuokratonttiarvontaan oman talon rakennuttaminen kiikarissa.

Arvontapaperit jätettiin lokakuussa ja rakennuskuume alkoi nousta. Mutta arvonnan varaan ei tokikaan voinut mitään laskea, tontteja olisi jaossa rajallinen määrä ja ottajia reilusti enemmän kuin maaplänttejä tarjolla. Toiveissa oli että päästäisi jonotussijoille; jonottajilta sitten pyydettäisiin tonttitoiveet joita alettaisiin täyttää jonotusnumerojärjestyksessä. Arvonnassa 1. sijan saanut saa valita ensin, 2. sijalla oleva sitten, ja niin edelleen. Näitä jonotussijoja olisi tarjolla 200:lle, tontteja jaossa 84. Tonteista tietty vain pieni osa oli sellaisia joista olisimme tosissamme kiinnostuneita. Tutkimme tonttiaineistoja ja kävimme etukäteen ajelulla katselemassa tonttimaita läpi. Vain yksi seutu tuntui heti siltä että siellä voisimme asua. Tämä tunne vain vahvistui pidempään puntaroidessa.

Noin viikko sitten tuli yhtäkkiä sellainen olo ettei tonttihomma varmaankaan natsaa. Vaikka päästäisiin jonottamaan, olisi sopivan tontin saaminen aika epävarmaa. Mikä on todennäköisyys että meidän kohdalle osuisi rakennuspaikka juuri siltä suosikkiseudulta? Tuli sellainen vahva fiilis että ei se nyt sitten tämä verkko olekaan. Kävin vahtaamassa sähköpostia vähän väliä. Joko hylkäävä viesti kopsahtaisi pian inboxiin? Nythän on jo joulukuu, kyllä sieltä olisi jo kuulunut jos olisi edes jonotussijoille päästy. Sähköposti pysyi hiljaa.

Ja sitten viime tiistaina kopsahtikin postiluukusta kirje kaupungilta.

Eikä miten jännittävää! Kirjekuori poltti näppejä ja avasin sen äkkiä ennen kuin kädet alkaisivat täristä. Siellä on monta paperia, sen täytyy tarkoittaa että jonotussijoilla ollaan. Tonttilistapaprut pilkottavat nipussa, jonossa ollaan varmasti. Mutta millä sijalla? Etsin kuumeisesti paperipinosta sitä arkkia jossa tontivalintanumero lukisi.

"Arvottu tontinvalintanumeronne on 4."

Siis oikeastiko neljä? NELJÄ! Pääsemme valkkaamaan neljäntenä! Sehän tarkoittaa sitä että saamme varmasti tontin siltä haluamaltamme seudulta! Voi jopa olla että jos hyvä tuuri käy, saattaisi kohdalle osua ykkösvalintammekin. Nythän tää talohaave voi ihan oikeasti lähteä toteutumaan. Hölmistys ja riemu alkoivat vuorotella - tämä vuorottelu jatkuu edelleen vielä muutamaa päivää myöhemminkin. Tiedettiin kyllä että jokuhan sen jonotusnumero ykkösenkin saa, mutta ei käynyt pienessä mielessäkään että me voisimme olla lähelläkään sitä.

Lähiaikoina ohjelmassa: tutun rakennusmestarin konsultaatio, tonttitoiveiden lopullinen pähkäily, tonttijaon lopputuloksen jännittäminen tammikuussa, kiinteistönvälittäjän arviointikäynti kaupunkikaksiossa, ratkaiseva visiitti pankkiin, talomallien vahtausta ja pinterest-kansioiden täyttelyä. Ankaraa haaveilua. Ja varmasti miljoona muutakin asiaa.

Ihan hullua. NIIN HIENOA! Nyt vain toivotaan ettei tule mitään suurempia mutkia matkaan ja talohankkeen tielle. Palataan asiaan.


5.12.2017

Marimekon kevät ja kesä 2018 Villa Vuosannassa


Kävin viime viikolla katsastamassa Marimekon ensi kevään ja kesän uutuuksia täällä Helsingissä Villa Vuosannassa. Olipas vain hieno paikka, superkaunis jugendhuvila hienoine yksityiskohtineen meren rannalla! Ja kaikkea kaunista on Marimekoltakin tulossa, mm. hieno meripihkainen sävy suureen Urna -maljakkoon, uutta hehkuvansinistä kuviota Aino-Maija Metsolalta, kovin raikkaalta näyttävä uusi hiekkainen väritys Unikko-kuosiin ja hirmu kauniita kuosiin kudottuja pyyhkeitä ja hiljaisen tyylikkäitä printtikuoseja Carina Seth Anderssonilta.

Marimekon mallistojen esittelytilaisuudet ovat olleet viime vuosina älyttömän inspiroivia ja olenkin siksi niissä tavannut aina ehdottomasti käydä. Yleensä lokaatioksi on valittu joku itsessään tosi kaunis ja vähän erikoinenkin tila. Sitten kauniit tuotteet on sisustettu sinne hienosti uutta ja vanhaa yhteen sovitellen - just sillä tavalla kun minä tykkään. Värien, kuosien ja materiaalien yhdistely on minusta myös ihanan pelotonta ja taitavaa. Yleensä olen napsinut valokuvia itse paikan päällä, mutta tällä kertaa kädet olivat täynnä mukana kulkevaa pikkumussukkaa. (Kiitos Kukka vielä lapsenpyydystysavusta, jos luet tätä!) Nämä kuvat Villa Vuosannasta kopsahtivat tänään Marimekolta sähköpostiini ja halusin ne heti jakaa.

Tässä vielä linkkejä ottamiini kuviin parista edellisestä Marimekon mallistokatasauksesta: viime syksyä Alvar Aallon paviljongissa ja edellistä kevättä eräässä Helsinkiläisessä yksityiskodissa. niin hienoja tiloja ja esillepanoja!

Kuvat: Marimekko / Riikka Kantinkoski

2.12.2017

Kirppislöytö --- Marimekon vaneritarjotin


Ensimmäisen kerran bongasin tällaisen Marimekon vanhan kahvallisen vaneritarjottimen mahtavien löytöjen tekijän, aatos_annan Instagramista. Tuolta löytyy kuva siitä Annan tarjottimesta. Siitä pitäen olen pitänyt kirppiksillä silmäni auki ja kaunismuotoisen tarjottimen mielen päällä. Tiedossa oli ettei näistä löydy mitään leimoja, joten tarjotin saattaisi tulla vastaan hyvikin halvalla. Ja niinhän se sitten tuli, kolmella eurolla!

Tarjotin on mukavan kokoinen, hiukan isompi kuin miltä kuvissa vaikuttaa. Ainakin mökillä tuolle löytyy varmasti käyttöä, siellä tarttee kantaa koko ajan juotavaa ja syötävää sisään ja ulos. Ja huippua että kantaminen onnistuu yhdellä kädellä. Miten näpsää että voi pitää tarjotinta toisessa kädessä ja toisella availla ja sulkea ovia kulkiessaan.

Tarjotinkaunotar on kunnostustoimenpiteiden tarpeessa. Sen kulahtaneen punaisen maalipinnan alta pilkistelee valkoista, se lienee alkuperäinen väri. Nyt mietiskelen ihan rauhassa minkä värin tuon pintaan sipaisen. En ajattele että se pitäisi automaattisesti palauttaa alkuperäiseen asuunsa, vaan se saakoon värin jonka myötä tulee varmasti esille ja käyttöön. Saas nähdä mihin päädytään.



28.11.2017

Vähän joulua ikkunalaudalla



Kaupunkikodin ikkunalaudalle on kerääntynyt taas asetelma kaikenlaista. Kilpipiilean, eukalyptuksen oksien ja hyasinttiparven seurana on Nuutajärven valmistama Oiva Toikan hauska koristepullo Tunturissa Rospuutto -sarjasta. Kilpipiilean kaunismuotoinen punasavinen ruukku on Samujin. Se on valmistettu käsin Helsingissä kotimaisesta punasavesta, todellinen lähituote siis.

Muistinpa tällä kertaa napata itsellenikin tuoksukynttilöitä joulumarkkinakuormasta - viime kerralla niitä ei jäänytkään yhden yhtä! Nyt on vielä jokaista tuoksua (Rosmariini, Sitruunaruoho, Laventeli, tuoksuton Naturel) muutamia jäljellä. Niitä voi kysellä minulta sähköpostitse vihreatalo(a)gmail.com. Kynttilöitä voi noutaa multa täältä Helsingin Punavuoresta ja postituskin saattaisi onnistua jos niin toivotaan. Ja hintaahan niillä on 13 eur / kpl tuoksuvat ja 10 eur / kpl tuoksuton.

24.11.2017

Kaikki (melkein) valmiina huomisille joulumarkkinoille


No nyt on melkein kaikki valmiina mun ja siskon sisustuspuodissa huomisia Parolan aseman joulumarkkinoita varten. Tässä vielä vimoset ennakkomaistiaiset meidän markkinameiningeistä. Aamulla laitetaan vielä muutamia hintalappuja paikoilleen ja nostetaan kukkakimput viileästä esiin, sitten pitäisi kaiken olla pulkassa. Kyllä jo kutkuttaa, ollaan aika innosta piukassa! Toivottavasti moni löytää huomenna Parolan asemalle, luvassa on takuuvarmasti ihanaa jouluun virittäytymisen tunnelmaa.

Tarkemmat tiedot tapahtumista, myyjistä ja muusta tärkeästä löytää tuolta facebook-sivulta taikka sitten tuosta Parolan aseman Katjan postauksesta. Tervetuloa!

Kuvat Maria / Diagnoosi:sisustusmania.

22.11.2017

Joululahjavinkkejä




Ootteko mahtaneet jo törmätä tuohon Finnish Design Shopin mainioon nettijulkaisuun, Design Storiesiin? Siellä on nyt käynnissä kiva juttusarja, jossa FDS:n ystävät kertovat omia jouluahjavinkkejään kaupan valikoimista. Sarjassa ovat omia lahjatoiveitaan ja -suosituksiaan ovat tähän mennessä antaneet mm. suunnittelija Carina Seth Andersson, sisustusarkkitehti Joanna Laajisto ja Kyrö Distilleryn Mikko Koskinen. Mä kerroin Design Storiesille myös ilolla omat suosikkini joululahjoiksi, käykäähän lukemassa jos haluatte tietää mitä FDS: huimasta valikoimasta valkkaisin paketoitavaksi kuusen alle. Joukossa on yksi oma lahjatoive-hienous joka saisi mut joulupaketista kuoriutuessaan pyörtymään onnesta lattialle. Voi kyllä olla että en ole tänä vuonna ollut lähimainkaan tarpeeksi kiltti, hahaa!

19.11.2017

Joulumarkkinavalmistelut täydessä vauhdissa



Ensi viikon lauantaina on siis luvassa joulutunnelmaan virittäytymistä Parolan asemalla kun joulumarkkinat avaavat ovensa siellä klo 11-16. Kirjoittelinkin aiemmin että kahden vuoden tauon jälkeen käynnistin tuoksukynttilätehtaani ja erä Vihreä talo -soijakynttilöitä on tuolta markkinoilta taas saatavilla. Niiden lisäksi ryhdyn pop up -kukkakauppiaaksi; myyntiin tulee villejä kransseja, ihania kukkakimppuja ja muutamia viherkasveja kierrätysruukuissa.

Tänä vuonna lyömme siskoni Diagnoosi: Sisustusmanian kanssa hynttyyt yhteen ja avaamme asemahallin nurkkaan yhteisen sisustuspuodin. Tuoksukynttilöiden, kranssien ja kukkien lisäksi sieltä löytyy siis mm. käsintehtyä keramiikkaa, hienoja kylttejä ja kauniita puutähtiä. Kaikenlaista jouluisaa kotiinvietävää ja  lahjapakettiin käärittävää. Nämä kuvat sisko lähetti mulle eilen kun oli asemalla jo laittamassa ensimmäisiä tuotteita paikalleen meidän puotiin. Siellä ne mun kynttilätkin jo ovat näteissä riveissä vaaleanpunaisissa silkkipaprukääreissään! Astioitakin oli jo vinot pinot hyllyillä ja kukkakimpuille sinkkiämpärit valmiina. Tuosta meidän nurkasta tulee kyllä NIIN kiva.

Lupasin kertoa noiden mun kynttilöiden hintatietoja kun saan ne laskeskeltua. Tässä tulee:
  • Tuoksukynttilät Rosmariini, Sitruunaruoho tai Laventeli 13 eur / kpl
  • Tuoksuttomat soijakynttilät 10 eur /kpl
  • Keraamiseen astiaan valettu tuoksukynttilä 30 eur / kpl

Hinnat sisältävät alv:in.
 
Nuo listan viimeiset kynttilät ovat myös yhteistyö siskon kanssa. Hän on tehnyt käsin keraamiset purkit ja minä valoin niihin tuoksukynttilät. Näitä on siis minipieni erä, yhdeksän kappaletta vain.

Lisää infoa myyjäisistä, mukana olevista myyjistä jne. löytyy tuolta Katjan tekemästä postauksesta, käykäähän kurkkaamassa. Ja olispa mukavaa nähdä Parolassa ensi lauantaina! Täällä odotetaan jo markkinapäivää innosta syyhyten. Tässä alla vielä fiilinkiä niistä villeistä kransseista joita teen.


15.11.2017

Arvonnan voittaja ja -25% alekoodi Finarten nettikauppaan!



Kaupallinen yhteistyö: Finarte

Niinhän siinä kävi että teidän mielestä ylivoimaisesti kaunein mun taannoin mökillä kuvaamista viidestä Finarte-matosta oli superpehmeä vihreäkuvioinen Suovilla. Ja niin se taitaa lopulta olla että munkin sydämen juuri tuo matto on vienyt. Harmaasävyinen Nakuru oli kommenteissa toiseksi suosituin, enkä ihmettele lainkaan. Graafiset harmaat ja mustat kuviot ovat kyllä tosi hienot. Sitten tulivat ripirinnan värikäs Mombasa, hillitty puuterinen Norm ja perinteinen Birgitta. Kiitos kaikista osallistumiskommenteista ja mielipiteistä, niitä oli tosi kiva lukea! Ja tulihan niitä kommentteja tuohon arvontaan vain aivan huikea määrä...

Finarte-arvonnan voittaja on nyt selvillä ja hän on...


Paljon onnea Nunnu, voitit siis juuri 150 euron lahjakortin Finarten nettikauppaan!  Finartelta otetaan sinuun pian yhteyttä palkinnon toimittamisen tiimoilta, katsastelehan siis sähköpostiasi.

Ja sitten vielä Finartelta teille kaikille ilahduttava juttu. Nyt on nimittäin niin mahtavasti että koodilla VIHREATALO saa Finarten nettikaupassa viikon ajan kaikista tuotteista -25% alennuksen - aikamoista! Alekoodi on voimassa ensi keskiviikkoon 22.11. asti. Jos siis jokin Finarten hienoista matoista kutkuttaa niin nyt on oiva tilaisuus saada se kivalla alella. Eiku tuonne kauppaan seilaamaan ja selaamaan!



14.11.2017

Tulianen Tallinnasta



Minusta ihan parhaat tuliaiset ulkomaanreissuilta löytyvät aivan tavallisista ruokamarketeista. Ensinnäkin matkoilla ruokakauppojen hyllyjä on ihana nuohota oikein ajan kanssa ja ihmetellä mitä kaikkea sieltä löytyy. Vahdata oikein tarkkaan kaikki saippuoista suklaisiin, pakasteista säilykkeisiin ja vessapapruista sipseihin. Muutamalla eurolla voi sitten ostostella kotiin jotakin joka varmasti arjessa tulee syötyä/käytettyä. Tällaisia hyviä arjen käyttötavaratuliaisia ovat olleet mm. tulitikut Ruotsinreissuilta.

Kipaisin taannoin ystävän kanssa päiväksi Tallinnaan ja toin sieltä tullessani kotiin paria sorttia puurohuitaleita. Tässä kuvassa niistä jytkymmät. Pienemmät, vähän niinkuin rikotut suurimot tulivat jo syötyä. Yksinkertainen ja halpa tuliainen. Etelänaapurissamme peruspuurovalikoimat ovat kaikkiaan vähän krouvimpia kuin meidän ohkaiset hiutaleemme ja niistä tulee ihanan rouhea huttu.

Ja kyllähän just tällaisia puuroaineksia, niinkuin tulitikkujakin kotosuomesta saa, mutta sepä ei olekaan se juttu. Puuroa keitellessä mietin mukavaa Tallinnan päiväämme ja tavailen pakkauksen tekstejä. Veski, tsihii. Veski on suomeksi mylly, nämä ovat siis Mylly-Matin puuroaineksia.  Puuroa lusikoidessa fiilis on eri kuin Elovenaa suuhun kauhoessa. Jos tuliainen on matkamuisto niin näin mun tulee sitä matkaa mukavasti muisteltua.

Onkos siellä samanlaisia tuliais-ostelijoita? Mitä te tykkäätte matkoilta tuoda kotiin?

12.11.2017

Taulujen paluu




Mökin olkkarin makeoverin myötä kolme taulua teki paluun seinille hetken kaapissa varastoinnin jälkeen. Harmaat seinät ovat mainio tausta näille taideteoksille, hiukan tummemmalla pohjavärillä ne tulevat kauniisti esiin. Nämä kaikki ovat sellaisia etten niistä koskaan luovu. Niihin liittyy kivoja muistoja. 

Punajuuren värisen tuolin yläpuolella on kaunis pastellityö jonka aiheena ovat vanhat avaimet. Sain tämän muinoin lahjaksi entiseltä työpaikaltani, Kaarisillasta. Avaimista inspiroituneen taiteilijan nimi on harmi kyllä vuosien kuluessa pyyhkiytynyt muististani, olisikohan ollut Annakaisa Ahonen tai Raija Raitio... Äh vai sittenkin Päivi Pylväläinen? Miksi olen näin harvapäinen! Kaarisillan tallissa on muuten liuta ihan älyttömän kiinnostavia kuvatekijöitä, kannattaa katastaa ja vaikka piipahtaa Galleria Art Kaarisillassa Helsingin Sanomatalossa jos sinne päin satutte. Esimerkiksi Paul Gustafssonin kuvat ihastuttavat mua aivan älyttömästi.


Olohuoneen toisessa nurkassa maksamakkaran värisen kaapin yläpuolella on nyt ripustettuna kaksi kopiota Giorgio Morandin öljyväritöistä, jotka ystäväni kuvataiteilija Marianne Nieminen maalasi harjoitustöinä jollekin kurssille takavuosina kun opiskelimme Taideteollisessa korkeakoulussa kuvismaikoiksi. Sain ne häneltä kun kurssi oli ohi - taidekopioita ei sovi lähteä myymäänkään. Mun onneni! Tykkään Morandista ja tykkään Niemisestä, näissä molemmat yhdistyvät hahaa! Mariannen maalauksia löytyy meiltä enemmänkin - hänen oma tyylinsä onkin jonkin verran toisenmoinen kuin Morandilla.



Blog Design by Get Polished