9.12.2017

Tonttiarvonnan tulos




Jo tovin aikaa on ollut mietinnässä mihin seuraavaksi asettuisimme asumaan kaupungissa. Tämä meidän nykyinen keskustakaksio on ihana, mutta on jäämässä lapsosen kanssa pieneksi. Aiemmin kirjoittelinkin monista hyvistä asumisvaihtoehdoista, joiden välillä emme oikeastaan osaa itsekään päättää. Todettiin siis että laitetaan verkkoja vesille yksi kerrallaan ja annetaan sitten kohtalon/sattuman/minkälie johdatuksen ratkaista. Ensimmäinen verkko oli osallistuminen kaupungin vuokratonttiarvontaan oman talon rakennuttaminen kiikarissa.

Arvontapaperit jätettiin lokakuussa ja rakennuskuume alkoi nousta. Mutta arvonnan varaan ei tokikaan voinut mitään laskea, tontteja olisi jaossa rajallinen määrä ja ottajia reilusti enemmän kuin maaplänttejä tarjolla. Toiveissa oli että päästäisi jonotussijoille; jonottajilta sitten pyydettäisiin tonttitoiveet joita alettaisiin täyttää jonotusnumerojärjestyksessä. Arvonnassa 1. sijan saanut saa valita ensin, 2. sijalla oleva sitten, ja niin edelleen. Näitä jonotussijoja olisi tarjolla 200:lle, tontteja jaossa 84. Tonteista tietty vain pieni osa oli sellaisia joista olisimme tosissamme kiinnostuneita. Tutkimme tonttiaineistoja ja kävimme etukäteen ajelulla katselemassa tonttimaita läpi. Vain yksi seutu tuntui heti siltä että siellä voisimme asua. Tämä tunne vain vahvistui pidempään puntaroidessa.

Noin viikko sitten tuli yhtäkkiä sellainen olo ettei tonttihomma varmaankaan natsaa. Vaikka päästäisiin jonottamaan, olisi sopivan tontin saaminen aika epävarmaa. Mikä on todennäköisyys että meidän kohdalle osuisi rakennuspaikka juuri siltä suosikkiseudulta? Tuli sellainen vahva fiilis että ei se nyt sitten tämä verkko olekaan. Kävin vahtaamassa sähköpostia vähän väliä. Joko hylkäävä viesti kopsahtaisi pian inboxiin? Nythän on jo joulukuu, kyllä sieltä olisi jo kuulunut jos olisi edes jonotussijoille päästy. Sähköposti pysyi hiljaa.

Ja sitten viime tiistaina kopsahtikin postiluukusta kirje kaupungilta.

Eikä miten jännittävää! Kirjekuori poltti näppejä ja avasin sen äkkiä ennen kuin kädet alkaisivat täristä. Siellä on monta paperia, sen täytyy tarkoittaa että jonotussijoilla ollaan. Tonttilistapaprut pilkottavat nipussa, jonossa ollaan varmasti. Mutta millä sijalla? Etsin kuumeisesti paperipinosta sitä arkkia jossa tontivalintanumero lukisi.

"Arvottu tontinvalintanumeronne on 4."

Siis oikeastiko neljä? NELJÄ! Pääsemme valkkaamaan neljäntenä! Sehän tarkoittaa sitä että saamme varmasti tontin siltä haluamaltamme seudulta! Voi jopa olla että jos hyvä tuuri käy, saattaisi kohdalle osua ykkösvalintammekin. Nythän tää talohaave voi ihan oikeasti lähteä toteutumaan. Hölmistys ja riemu alkoivat vuorotella - tämä vuorottelu jatkuu edelleen vielä muutamaa päivää myöhemminkin. Tiedettiin kyllä että jokuhan sen jonotusnumero ykkösenkin saa, mutta ei käynyt pienessä mielessäkään että me voisimme olla lähelläkään sitä.

Lähiaikoina ohjelmassa: tutun rakennusmestarin konsultaatio, tonttitoiveiden lopullinen pähkäily, tonttijaon lopputuloksen jännittäminen tammikuussa, kiinteistönvälittäjän arviointikäynti kaupunkikaksiossa, ratkaiseva visiitti pankkiin, talomallien vahtausta ja pinterest-kansioiden täyttelyä. Ankaraa haaveilua. Ja varmasti miljoona muutakin asiaa.

Ihan hullua. NIIN HIENOA! Nyt vain toivotaan ettei tule mitään suurempia mutkia matkaan ja talohankkeen tielle. Palataan asiaan.


12 kommenttia :

  1. Mahtavaa, onnea arpajais 'voitosta'!

    VastaaPoista
  2. No vau! Onnea! Ihanaa päästä rakennusmatkalle mukaan.

    VastaaPoista
  3. Varmasti jännitysmomenttia piisannut, lämpöiset onnittelut!

    VastaaPoista
  4. Vau aivan järkyn jännittävää. Tuo on jännä tunne kun jonkun haaveen on jo suosiolla kuopannut ja sitten se yllättäen toteutuukin :D

    VastaaPoista
  5. Onnea. Vihreän talon takia haluan sanoa että suunnitelkaa mahdollisimman hyvin, muuten voi käydä niin että toisesta omakotitalosta tulee taakka. Tietenkin jos alatte rakentamaan tehkää sellainen talo kuin haluatte, itse kuitenkin liputan yksikerroksisen ratkaisun puolesta lapsen ja helppokulkuisuuden takia. Näin talo olisi mahdollisimman pitkäikäinen ei tarvitse rampata yläkertaan ja jos jollain on ongelmia liikkumisen kanssa niin auttaa myös siinä. Tässä mun mietteitä. Onnea vielä kerran. E

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset kasvavat, tilatarpeet muuttuvat. Taloja ja asuntoja tulee ja menee. Mikään ei ole ikuista.
      Miltei pistän pääni pantiksi, jos väitän että tämä blogisti tietää mitä haluaa.
      Näitä besserwissereitä tuntuu olevan paljon aktiivisena täällä blogimaailmassa.

      Poista
  6. Onnea onnea! Mielenkiinnolla seuraan tarinaanne tontin ja sitten joskus talon valinnan suhteen!
    Mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
  7. ps. Isompien lasten kanssa 2-kerroksinen talo on ollut meillä erittäin toimiva. Yläkerta lasten valtakuntaa... Että puolensa molemmilla...

    VastaaPoista
  8. Täällä Vihreä Talo -fanikin riemuitsee.
    Upeaa, jos päästään seuramaan teidän taloprojektia.

    VastaaPoista
  9. Onnea arvonnan tuloksesta! Ei muuta kuin haaveita toteuttamaan. :)

    VastaaPoista
  10. Wau onneksi olkoon, ihanan jännittävää! :)

    VastaaPoista

Blog Design by Get Polished