24.3.2018

Päätöksenteko lähenee


Nyt ollaan jännän äärellä. Vihoviimeiset jahkailut on nyt saatu päätökseen ja alkavalla viikolla mitä todennäköisimmin laitetaan nimet papruihin yhden valitun talofirman kanssa. Sitten viilataan vielä (toivottavasti ainakin melkein viimeiset) muutokset talon pohjaan ja julkisivuun, pistetään pyörät pyörimään ja aletaan koota rakennuslupaan tarvittavia dokumentteja kasaan. Alkaa olla jo aika helpottunut olo; pari-kolme kuukautta on vertailtu ja kilpailutettu hiki hatussa ja palaveerattu talovalmistajien kanssa pyllyt puuduksiin asti. Sähköpostia on suihkahdellut sinne ja tänne, kysymyksiä risteillyt päässä päivin öin ja skissipaperille piirtynyt piirrosta piirroksen perään. Kun päätös talotoimittajasta kohta on tehty ja monilonkeroinen vaihtoehtovalikoima karsittu, alkaa ihan oikeasti tämän talon rakennustushankkeen konkreettinen eteneminen. MAH-TA-VAA.

Salakaupasta hankittu hieno puinen lelu, keinuva sipulinmuotoinen kilisevä kaunotar, on kaupunkikodissa hetken kaapin päällä Eero Aarnion juttujakkaran ja kuivattujen morsiusharsojen seurana. Juttujakkara on tuolla turvassa taaperolta, joka alkoi pistellä sitä parempiin suihin pieni rottingin pätkä kerrallaan. Elegantti lelu ei sinänsä turvapaikkaa tarvitse, mutta nappasin sen toviksi tähän asetelmaan huipun värinsä takia.

8.3.2018

Talonpoikaiskaapin makeover

Kuva: Tikkurila

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila


Jaahas, tulevaan taloon on löytynyt taas yksi uusi vanha huonekalu lisää! Hyvissä ajoin metsästellen ja hankkien hyvä tulee. Olen etsiskellyt astia-aarteilleni sopivaa vitriinityyppistä kaappia ja tämä hieno talonpoikaiskaappi löytyikin sopivasti tosi edullisesti Torista. Puupuhdas kaappi oli alkuperäisessä asussaankin aika kaunis, mutta ei semmoisena ollut yhtään meidän kodin oloinen. Kun näin sen, alkoi heti viritä idea sen maalaamisesta kaksiväriseksi. Halusin että sisäpuoli olisi eri värinen kuin ulkopuoli. Sisäpuolen sävy saisi olla sellainen että monenkirjava vintage-astiakokoelmani vähän kokonaisuutena rauhoittuisi, mutta näyttäisi silti väreineen kauniilta. Ja ulkopuolelle mietin heti jotakin rauhallista, muuhun sisustukseen hyvin passaavaa sävyä.

Kah kun vaihtoehtoja väripariksi olikin sitten paljon, kun niitä muutamien astioiden kanssa funtsailin. Päädyin sitten rajaamaan vaihtoehtoja ja sommittelin väripareja Tikkurilan mainiosta Minerals-värikokoelmasta, jonka kanssa touhusinkin jo aiemmin kun se julkaistiin. Noista yllä näkyvistä kahdestatoista sävystä olisikin löytynyt TODELLA monta hienoa kaksikkoa; loppumetreille asti ehdokkaina olivat mm. Takorauta-serpentiini, Mustekynä-Merino ja Salaisuus-Piazza. Paljon vaihteli myös mielipiteeni siitä kumman pitäisi olla tummempi, sisä- vai ulkopuolen.

Mutta voittaja oli lopulta Ajopuu-Etruski. Kaunis lämpimän harmahtava Ajopuu kaapin ulkopuolelle ja ihana punertavanruskea Etruski sisäpuolelle.




Vähän etukäteen jännitti miten tuo valkkaamani väripari toimii käytännössä. Mutta toimiihan se! Ulkopuolen sävy kevensi kaapin raskasta yleisilmettä ja toi sen hienot muodot kauniisti esiin. Sisäpuolen lämmin punaruskea hillitsee värillisten lasiesineiden kirjavuutta ja korostaa kauniisti sinisävyisten Valencia-astioiden käsinmaalattuja kuvioita. Näissä kuvissa sovittelin vasta ensimmäisiä astioita paikoilleen, kaappi vetää sisuksiinsa paljon enemmän kuppia ja kippoa kuin nuo.

Käytin kaapin maalaamiseen mun suosikkia, Helmi-kalustemaalia. Sillä on tullut vuosien varrella maalattua kaupungissa ja mökillä kaluste jos toinenkin. Kiiltoasteista mun suosikki kalusteisiin on täyshimmeä, sitä olenkin käyttänyt ylivoimaisesti eniten. Helmi on mukavaa maalattavaa; se on mun näppikokemukseni mukaan helppo sivellä, kuivaa nopsaan ja on vesiliukoinen ja vähäpäästöinen. Nyt opin että sillä on mm. Joutsenmerkki ja Rakennustietosäätiön myöntämä M1-luokitus. Ja opinpa myös että se valmistetaan tosiaankin Tikkurilassa - lähimaalia siis!

Jonkin verran pohjatöitä tuo kaappi vaati, hiontaa, pesua ja pohjamaalia muun muassa. Kaikki nuo työvaiheet ja tosi hyvät pro-ohjeet niiden tekemiseen löytyvät nyt tuolta Tikkurilan sivulta.


----

Tälviisiin saa jatkoa mun yhteistyöni Tikkurilan kanssa; tiedossa on tämänkin vuoden mittaan muutaman postauksen verran ideoita ja ohjeita kodin, mökin ja pihan tuunaushommiin. Erittäin mieluisaa hommaa, toivottavasti siellä ruudun takanakin inspiroidutte näistä mun maalaushurvitteluistani! Ollaan ehditty Tikkurilalaisten kanssa tähän mennessä jo tehdäkin yhdessä aika liuta hauskoja projekteja. Tsekatkaapa vaikka nämä:

Kuvioidut betonilaatat puutarhaan
Pihakirppikseltä löytyneiden puutarhakalusteiden uudistus ja vanhan ammeen freesaus
Mökin olkkarin makeover
Kivoja kesätuunauksia metallihohtomaalilla

Kaapin maalaukseen tarvitut materiaalit saatu Tikkurilalta.

5.3.2018

Unelmaisen hyvä vispipuuro


Ah, tämä vadelmavispipuuro!

Glorian ruoka ja viini -lehdessä on aina sellainen kiva yhden sivun palsta johon lukijat saavat toivoa julkaistavaksi suosikki ravintola-annostensa reseptejä. Paitsi että on hauska lukea millaiset ruoat ovat sykähdyttäneet ihmisiä erityisesti, on tosi kiinnostavaa saada tietää miten ne on valmistettu. Tämän superihanan vispipuuron ohje on helsinkiläisen Ateljé Finnen keittiöstä. 

(Finne on yksi suosikkiravintoloitani, siellä on tullut käytyä monen monta kertaa ja usein silloin kun on ollut jotain syytä juhlaan. Se ei koskaan petä, ruoka on aina ihanaa ja palvelu erityisen lämmintä. Illallisen jälkeen kotiin lähtiessä on ollut tosi hyvä mieli joka kerta - siksi sinne palataankin. Mutta tätä vispipuuroa ei ole kertaakaan sattunut olemaan listalla!)

Tässäpä ohjetta, jota hiukan mukailin. Vähensin mm. sokerin määrää - jos olet makean ystävä niin laita sitä hiukan enemmän. Ja koska olen kova syömään, tuplasin heti alkuunsa alkuperäisen reseptin määrät. Tästä satsista riittää siis varmasti isommallekin porukalle tai useammaksi päiväksi jääkaappiin lusikoitavaa.

Vadelmavispipuuro

800g pakastevadelmia
3-4dl vettä
reilu 1 dl sokeria
reilu 1 dl mannasuurimoita
raastettu luomusitruunan kuori

Kaada vadelmat ja sokeri kattilaan ja anna porista ja mehustua vartin verran. Raasta sillä aikaa luomusitruunan kuori. Siivilöi mehustuneesta vadelmakeitoksesta siemenet pois ja jatka näin aikaansaatua vadelmalientä vedellä niin että saat sitä litran verran. Kiehauta liemi ja vispaa sekaan 1 dl mannasuurimoita. Keittele jatkuvasti sekoitellen noin 10 min. Lisää loppuvaiheessa sekaan raastettu sitruunan kuori.

Kaada valmis puuro toiseen astiaan ja jäähdytä jääkaappikylmäksi.
Vispaa kylmä puuro sähkövatkaimella ilmavaksi, siinä menee noin vartin verran.


Vaniljakerma

4 dl kuohukermaa
2 tl sokeria
1 vaniljatanko

Kaada kerma kattilaan. Halkaisen vaniljatanko veitsellä ja rapsuttele sisältä siemenet kerman joukkoon. Nakkaa myös itse tanko kerman sekaan ja lisää sokeri. Keitä varovasti 2-3 minuuttia. Nouki vaniljatanko pois. Jäähdytä valmis vaniljakerma jääkaappikylmäksi.

Ohje muuttuu helposti vegaaniseksi kun vaihtaa kuohukerman esmes kaurakermaan.

4.3.2018

Laattamietintöjä ja tahmainen tarjousvaihe



Kävin hakemassa muutamia tulevan talon kylppärin laattavaihtoehtoja tarkempaan syyniin ja hypisteltäväksi. Lattioihin olen tuumaillut siis kuusikulmaista ja seiniin pitkulaista mallia. Laatoissa olisi viittä miljoonaa vaihtoehtoa ja koskaan ei kai voi olla varma osuuko valinta niihin kaikista hienoimpiin. Siksi ajattelin pysytellä intuition ohjaamana tutuissa ehdokkaissa ja valkata sellaista josta olen aina tykännyt. Nämä kaunottaret ovat Pukkilalta. Väreistä houkuttavat tällä hetkellä eniten Vanha roosa ja Grafiitin harmaa. Seinälaatassa arvon vielä kiiltoastetta, laitettaisiko mattaa vai oikein kiiltävää.

Talopakettitarjousten viimeisten viilausten hiominen on kyllä tahmaista puuhaa. Hommaa helpottaisi aika tavalla jos tarjouksen talosta voisi saada valmiiksi edes karkeasti eriteltynä; paljonko kokonaishinnasta on sisustusmatskujen osuus, terassin osuus, varaston osuus, jne. Kun nyt yrittää mietiskellä mistä voisi säästää / mihin on vielä varaa, täytyy näitä kysellä ja selvitellä yksitellen. Ja aikaa kuluu kun hintatiedot kulkevat useamman välikäden kautta. Miksiköhän eritelty tarjous ei suoraan onnistu...

Mä olisin nyt aika valmis tekemään isojakin päätöksiä ihan vaan että päästäisiin eteenpäin. Nyt tuntuu että tuhtataan vaan paikallaan ja viikot vierivät. Innostus ja lannistus vuorottelevat, välillä on kummallisesti sellainen olo että tuleeko tästä hommasta taloa ollenkaan. Välillä taas höyryän innostuksissani kun jotkut asiat nytkähtelevät eteenpäin. Yksi nytkähdys on se että meillä on haavissa pääsuunnittelija ja vastaava mestari. Tästä eteenpäin päästäänkiin sitten katsastelemaan finaalissa olevia tarjouksia läpi ammattilaisvoimin. HELPOTTAVAA. Toimitustapakin alkaa olla aika lailla päätetty, kallistumme näillä näkymin viittä vaille valmiiseen muuttovalmiin sijaan. Mun sisustusvisiot ja muuttovalmiiden talojen sisustusmateriaalivalikoimat eivät taida sitten niin millään kohdata.

Blog Design by Get Polished