Mursuystävä

Taisto Kaasisen Arabialle 60-luvulla suunnittelema keraaminen mursufiguuri on ollut ostoslistalla jo pitkään. Mursuja on liikkunut harvakseltaan, niitä on näkynyt silloin tällöin huutokauppojen listoilla ja yksittäiset Tori.fi:ssä myynnissä olleet ovat menneet kaupaksi nopeasti. Viime kesän Haminan mursu -ilmiö taisi kiihdyttää näiden figuurien kysyntää entisestään, sen jälkeen niitä on näkynyt myynnissä yhä harvemmin.

Viime viikolla tärppäsi. Yleensä olen hakenut näitä Torista hakusanoilla "arabia mursu", mutta nyt jostain syystä taivutin "arabian mursu". Ja sitten osui! (Saman homman ajaisi katkaisumerki asteriski hakusanan lopussa, esimerkiksi "arabia* mursu". Silloin hakutuloksiin tulisivat mukaan kaikki arabia-sanan taivutusmuodot.) Ajelin sunnuntaisessa auringonpaisteessa lähikuntaan hakemaan hänet kotiin. Mursuystävä asettui makkariin lipaston päälle. Ja jostakin syystä on nyt muodostunut tavaksi silittää mursun sileää selkää ja niskamakkaroita aina nukkumaan mennessä. Ihana tyyppi!
 

Bordeaux`n punainen kevät

 Kaupallinen yhteistyö: Johanna Gullichsen

Tiili ja bordeaux ne yhteen soppii.

 

Kevät ei ihan vielä ole täällä, mutta ajatukset kulkevat jo sitä kohti. Valoa, iloa ja lämpöä tekee kovin mieli, myös omaan asuinympäristöön. Mitään suuria mullistuksia ei ole kotiin suunnitteilla, mutta ihan pienillä muutoksilla siellä täällä rakentelen varmuudella lähestyvän suven fiilistä.

Lainasin Johanna Gullichsenilta hiukan tämän vuoden väriä, bordeaux´ta: yhden päiväpeiton ja kolme tyynynpäällistä tummassa ja vaaleassa viininpunaisessa. Ja sitten sekoittelin niitä meillä kotona jo olemassa olevien tiilenväristen ja mustavalkoisten tyynynpäällisten kanssa. Erityisesti ihastuttaa nyt tuo viininpunaisen ja tiilen herkullinen yhdistelmä. Monikäyttöisillä tekstiileillä kodin pienet tunnelman muutokset sujuvat ehkä helpoimmin, ilman suurempisuuntaisia manööverejä. 

 

 

Johanna Gullichsenin kankaiden kuosit ja väritykset on suunniteltu niin, ettei niitä yhdistelemällä oikeastaan voi mennä vikaan. Laittoipa rinnakkain valikoimasta mitä sävyjä vain, on kokonaisuus aina mielenkiintoinen. Toisiaan lähellä olevia sävyjä ja kuoseja yhdistelemällä syntyy lempeää harmoniaa. Ja suurempia kontrasteja etsivä löytää yhdistelmänsä hänkin. Minä etenen usein värien valinnassa tunne edellä, tutkin mitä värejä tekee mieli ja rinnastelen niitä sen enempää miettimättä. Erottuvampia ja hillitympiä kuvioita, tummaa ja vaaleaa, heleää ja himmeää, lämmintä ja viileää - kulloisenkin fiiliksen mukaan. 

Tällä kertaa kimaran kokosi yhteen näissä kuvissa laverin patjan päällisenä toimiva Selene-kankaasta ommeltu päiväpeitto värissä viininpunainen. Sen kuvio on läheltä katsoen hauskan elävä ja jopa kolmiulotteinenkin, mutta kaukaa katsoen pinta rauhoittuu melkein yksivärisen oloiseksi. Se kaverina tyynynpäällisiä kuoseissa Helios, Nereus, Doris ja Eos.

Ja kuinka monikäyttöinen voikaan päiväpeitto olla? Mä ajattelisin sen pelkästään petausvälineen sijaan enemmän valmiiksi ommeltuna sisustuskankaana, jota voi käyttää tosi monella tavalla. Johanna Gullichsenin pienempikin päiväpeittokoko on niin ihanan reilu (180 x 260 cm) että se taipuu todella moneen.  Kokeilin superkaunista viininpunaista Selene-päiväpeittoa meillä kotona muutamaan eri käyttötarkoitukseen: sohvanpäälliseksi, oviverhoksi, seinävaatteeksi, patjanpäälliseksi - ja toki päiväpeitoksikin. Tässä muutamia kuvia mun kokeiluista.

Oviverhona eteisessä.

Sohvan istuimeen väriä ja suojaa tuomassa.

Tunnelmallisuutta olkkariin seinävaatteella.

Makkarissa rimmaamassa taidejulisteeseen. (Ja HUOM! Superihana matto myös JG:n.)

.

Patjanpäällisenä daybedillä.

 

Vaikka meillä muuten on kotona kotona suhteellisen vähän tavaraa noin yleisesti ottaen, on tyynyjen määrä poikkeus. Niitä on sekä sängyissä että sohvilla reilusti tuomassa mukavuutta. En vaihtele niiden päällisiä usein, mutta vaihtelen eri kuosisten tyynyjen sijoituspaikkoja ja rakentelen niistä uusia yhdistelmiä - niin kuin tässäkin postauksessa. Päällisissä ja sisätyynyissä suosin kokoa 50 x 50 cm. Se on juuri sopivasti tarpeeksi kookas mukavaan nojailuun ja taipuu myös hyvin vaikka istuintyynyksi, niin kuin kuvassa alla. Ja kun koko on aina sama, käyvät päälliset aina kaikkiin tyynyihin ilman sen kummempaa pähkäilyä.

Johanna Gullichsenin koko valikoimaa voi katsella näppärästi tuolla verkkokaupassa. Ja jos liikut Helsingin keskustassa, niin suosittelen ilman muuta visiittiä kauniisin ja inspiroiviin JG-myymälöihin. Ne löytyvät Erottajalta ja Lasipalatsista. Erottajan myymälästä saa myös tilattua ommeltuja tuotteita - kuten vaikka päiväpeiton - juuri haluamassaan kuosissa ja värissä.

Doris ja Nereus -kuoseja japanilaishenkisinä lattiatyynyinä.

 

Pino bordeaux´n punaista.

Arabia maitokulho

 

Kerään kotimaisia vintage-astioita käyttöön, en (pelkästään) hyllyjä koristamaan. Mukavinta onkin lähteä metsästämään mieluisaa esinettä suomalaisen astiamuotoilun historiasta silloin, kun sille on kotona odottamassa passeli käyttötarkoitus. Tällä kertaa oli etsinnässä sopivan suuri hedelmäkulho - en taida olla ainoa joka hotkii tähän aikaan vuodesta järkyttävät määrät sesongissa olevia veri- ja puoliveriappelsiineja. Ja kesää kohti kunnonkokoisen hedelmäkulhon tarvis vaan kasvaa.

 

Minulla oli jo ennestään pari pienempää Arabian maitokulhoa. Se on kauniin yksinkertainen, kuvioimaton, kokovalkoinen, kaatonokallinen, laakea kulhomalli. Maitokulhoja on ilmeisesti valmistettu Arabian tehtaalla 1940-luvun lopulta 60-luvun puoliväliin asti, ihan arkiseen talouskäyttöön. Mielestäni aivan superkaunis ja tosi funktionaalinen käyttöesine. Meillä nuo pienemmät ovat palvelleet milloin missäkin käytössä; tarjoiluastioina, lettutaikinkulhona, sipulikulhona jne. jne.

 

Siispä asetuin kyttäämään Tori.fi:stä suurempaa versiota maitokulhosta kahden pienemmän kaveriksi. Ja eipä mennyt kauaakaan, kun sellainen osui silmään. Maitokulho-nimen lisäksi hain välillä myös hakusanoilla "taikinakulho" - ja ihan vain "Arabia kulho". Maitokulhojen hinnat ovat mun kokemuksen mukaan varsin kohtuullisia. Hyväkuntoisen ison kulhon löysin kolmella kympillä, pienet ovat olleet vielä hiukan edullisempiakin. Tuon isomman kulhon halkaisija yläreunasta on noin 32cm ja pienemmät ovat noin 25cm.

Tule joulu!

 

 Kaupallinen yhteistyö: Johanna Gullichsen

Helios-tabletti, väri Tumma viininpunainen

 

Joulun alla pyrin pitämään mielen päällä nämä: kiireettömyys, ajattomuus ja tunnelma, tunnelma, tunnelma. Kaikessa jouluun liittyvässä koitan välttää stressiä, hetken hurmaa, hätäratkaisuja ja perinteitä perinteiden vuoksi. Iän myötä on tullut varmuutta sommitella joulusta oman näköinen, tuntuinen ja makuinen. Joulun ajan traditioista vankkumattomimmassa asemassa on kuusi valoineen ja koristeineen. Latvakuusen ihanan tuoksun vallatessa asunnon tietää kehokin, että joulu joulu tullut on. Puristan lahjaruljanssin minimiin, varustan jääkaappia erityisillä herkuilla, poimin loma-ajaksi houkuttavimmat kirjat, satsaan hidastamiseen ja lepoon. Lämmitän glögin, kuorin mandariinin, ostan hyasintin. Ja sitten tietenkin rakentelen ympärilleni sinne tänne tunnelmaa; kynttilöitä, pehmeitä tyynyjä ja vilttejä, himmennettyjä valoja, kauneutta silmän katsoa. Kaadan juoman laseista mieluisimpaan, katan pöydän astiakokoelman helmillä fiiliksen mukaan. Paketoin ne muutamat harkitut lahjat ajatuksen kera.

Gaia-huopa

 

Doris-tabletti, väri Manteli

Näissä kuvissa meidän kotia kaunistavat Johanna Gullichsenin superkauniit tekstiilit. Ne jos jotkin sopivat mun joulufilosofiaani. Koko merkin ytimessä on muutama pysyvä kuosi, joista on kestävästi Suomessa kudottu huippulaadukasta luomupuuvillakangasta. Näistä kankaista on sitten samoin kotimaassa valmistettu kotiin käypäisiä ommeltuja tuotteita, kuten tabletteja, reppuja, tyynynpäällisiä, kosmetiikkalaukkuja ja niin edelleen. Normandie-kuoseista koostuvan ytimen ympärille on lisätty muutamia muitakin materiaaleja; mm. pellavaa, silkkiä ja villaa. Kuosien geometriset muodot henkivät jotakin traditionaalista, aivan kuin ne olisivat aina olleet. Niinpä näitä tuotteitakaan eivät trendit heiluttele, ne kestävät aikaa katsoa ja käyttää.

Toin meille kotiin kuvattavaksi Johanna Gullichsenilta muutamia juttuja, joiden ajattelin sopivan erityisen hyvin joulun aikaan - joko oman kodin tunnelman tekemiseen tai lahjapakettiin kääräistäväksi. Aina ei tarvita paljon. Juhlan tunnun nostattaa jo kahvipöydälle yhden kauniin tabletin päälle koottu kokoelma jouluisia herkkuja. 

Lahjapolitiikkani on ankara. Ensinnäkään en hanki lahjoja kuin parille valitulle. Ja toisekseen täytyy lahjan täyttää samat ajattomuuden ja tunnelman kriteerit kuin joulun muutenkin. Oli paketin saaja sitten kirkassilmä silkohapsi tai varttuneempi kansalainen, on lahjan oltava enemmän kuin hetken hurmio. Kaunis ja laadukas arjen käyttötavara toimii tässä hyvin.

Näissä kuvissa erityisesti lahjaksi passaavaa Johanna Gullichsenilta: kosmetiikkalaukkuja ja niiden seurana Nereus- kankaasta ommeltu reppu värissä tiili. Kosmetiikkalaukkujen kuosit ovat ylhäältä alas / isoimmasta pienimpään: Tithonius värissä Lyijy, Selene värissä Vihreä, Helios värissä Tiili ja Doris värissä Lyijy. Alimmassa satsissa Tumma viininpunainen Helios, Musta Selene, Manteli Nereus ja Tiili Doris. Vaikka Johanna Gullichsenilla ei tosiaan ole kuoseja hurjan montaa (näet ne kaikki tuolla), tekevät monet värivaihtoehdot ja joidenkin kuosien kaksipuolisuus valikoimasta kuitenkin aika hengästyttävän. Kuosien ja värien yhdistelymahdollisuudet ovat herkulliset - ja lähes loputtomat!

 

 

 Minä en oikein ole sesonkiväri-ihminen. Omalta tuntuvat sävyt kulkevat kotona läpi kaikkien vuodenaikojen; vihreää, okraa, puuterista roosaa. Joulun ajan hämärän hyssy ja kynttilän valo kesyttävät ne utuisan tummiksi, kevät sitten taas valollaan kirkastaa ne heleämmiksi. Siispä mun jouluisat värit ovat niitä samoja kuin muinakin vuodenaikoina, en harrasta tekstiilien vaihtamista erikseen juuri keskitalven juhlaan. Mutta toki voin joulua juhlistaakseni satsata johonkin uuteen, sellaiseen jonka tiedän sitten ilahduttavan silmää ja mieltä läpi vuoden, monta vuotta. Sellaista voisi olla esimerkiksi muutama persoonallinen tyynynpäällinen olkkarin laverin päälle. Johanna Gullichsenilta mun suosikkejani ovat huiput, napakat putkityynyt (kuvassa vasemmalla Musta Tithonius ja oikealla Tiili Helios) sekä simppelit 50x50cm kokoiset tyynynpäälliset (kuvassa keskellä Manteli Nereus).

 

 

Täksi jouluksi Johanna Gullichsenin valikoimaan on putkahtanut jotakin pientä uutta - niin aina silloin tällöin tapahtuu. Yllä kuvissa uutuuksista pari: sohvalla soman pyöreä tyynymalli Beetle (kangas Nereus värissä tiili) ja alemmassa kuvassa upeat täysvillaiset Contract-tyynynpäälliset. 

Kaikkia tämän postauksen tuotteiden kankaita saa siis toki myös metritavarana, kannattaa laittaa korvan taa, jos on esimerkiksi johonkin sisustusompeluun tai verhoilutyöhön tarvetta. Ja simppelit ompelutyöt, kuten tyynyn- tai patjanpäälliset omilla mitoilla järjestyvät Johanna Gullichsenin Erottajan myymälänkin kautta, sinne kannattaa olla yhteyksissä jos tarvis on. Esimerkiksi nuo ylemmän kuvan sohvan Helios-jättityynyt olen teettänyt heillä.

Jos kynnelle kykenee, kannattaa käydä joulun alla katsomassa ja hypistelemässä kauneutta jommassa kummassa Johanna Gullichsenin myymälässä, Helsingin Erottajalla tai Lasipalatsissa. Jos myymälät sijaitsevat sinusta katsoen liian kaukana, niin eipä hätää; niihin voi tehdä myös virtuaalivierailun Google Mapsissa. Tuolla Erottaja, tuolla Lasipalatsi.

Muutos

Muutoksia, niitähän elämään mahtuu. Toiset sujuvat kevyesti, toiset tuntuvat kovemmin. Kaikki kuljettavat eteenpäin. Tämä on viimeinen kuva, jonka otin meidän vasta rakennetulta rantamökiltä.

Mökkiä ei rakennettu myytäväksi vaan pidettäväksi. Sen jokainen nurkka suunniteltiin juuri meille sopivaksi. Mutta niin muuttuvat tilanteet sekä elämässä että maailmassa elämän ympärillä. Syyskuussa saimme mökistä silmänräpäyksessä erinomaisen ostotarjouksen ja kaupat tehtiin pian sen jälkeen. Muuttokuorma siirtyi, avaimet laitettiin uusiin taskuihin. Vaikka olo olikin samaan aikaan haikea, oli myyntipäätös vuoren varma. Tiedän kokemuksesta, että luopumiset antavat aina tilaa jollekin uudelle. En tiedä vielä mitä tuo uusi voisi olla, mutta odotan kutkuttavalla jännityksellä.

Näitä asioita jää rakkaalta rantamökiltä eniten ikävä: Hiljakseen hengitteleviä hirsiseiniä. Jätti-ikkunoista avautuvia järvimaisemia, jotka olivat jokaisella vilkaisulla henkeäsalpaavan hienot. Saunan loistavaa Veto-kiuasta ja parhaita löylyjä, joissa olen koskaan ollut. Järven pehmeää vettä iholla. Kuikkapariskuntaa, metsäjänisperhettä, joutsenporukkaa. Sienimetsiä, metsäteitä, puiden latvojen ylle nousevaa kuuta. Seudun ja sen kesäasukkaiden hienoa fiilistä. 

Minulla on jännä tunne, että nuo rannat ja seudut palaavat elämässä eteen vielä. Aika näyttää onko se vain tunne vai enne.