Tule mukaan


27.8.2016

Silmä lepää: Samuji House Helsingissä









Vaikken olisi mitään ostostelemassa, saatan piipahtaa ohikulkiessani muuten vain sisään Samujin myymälään Helsingin Erottajalla. Myymälän sisustus osuu vaan niin viimesen päälle mun makuuni että jaksan käydä sitä uudestaan ja uudestaan ihailemassa. Toivon että mun omassa kodissanikin olisi näitä samoja elementtejä: aidot materiaalit, lämmin fiilis, aikakausien kerrostumat, suomalaisen muotoilun klassikkot ja uudemmat tulokkaat sekaisin. Taidetta siellä täällä. Perinteistä ja iätöntä, olematta kuitenkaan tippaakaan museomaista. Vähänlaisesti tavaraa, mutta tosi harkiten valittua. Asioita ja esineitä jotka ilahduttavat joka kerta kun niitä käyttää. Lisää tällaista sisustusrintamalle!

En tiedä kuinka hyvin näistä kännykkäräpsyistä fiilinki välittyy. Käykäähän paikan päällä: Samuji House löytyy osoitteesta Erottajankatu 9 B (sisäpiha).

26.8.2016

Näyttelysuositus: Rut Bryk Espoon Emmassa















Jos mietin mistä ammentelen inspiraatiota sisustushommiin, niin kyllä yksi suurimmista vaikuttajista on kuvataide. Se on ehkä "ammatitautikin", päivätyökseni opetan kuvista yläluokilla ja lukiossa. Huomaan että erityisesti värien käyttö saa aina uusia vaikutteita taiteilijoiden töistä, niinkuin vaikka taannoin menneestä Hilma af Klintin näyttelystä Helsingin taidehallissa.

No nyt suositan näyttelyä josta ainakin mulle tuli monta monta ideaa sekä värien käyttöön sisustuksessa, että maanläheisten materiaalien ja ornamenttien suhteen. Keramiikkataiteilija Rut Brykin töistä koottu laaja näyttely Espoon modernin taiteen museo Emmassa on huikean hieno. Näyttely on auki vielä ensi viikon, kannattaa siis kiiruhtaa jos haluaa sen nähdä. Brykin tapa käsitellä savea, värejä ja kuvioita on tosi tosi kaunis, ja minusta älyttömän ajankohtainenkin. Käsintehdyn ja maanläheisen paluu trendikartalle on ollut viimeaikoina ilo huomata.

Rut Bryk / Taikalaatikko Emmassa 4.6.2016 asti. Mene ennenkuin on myöhäistä!

25.8.2016

Kynttilöitä, kynttilöitä.






Kynttiläinpolttosesonki on kynnyksellä. En valita! Alkuillat jo vähän hämärtävät vaikka suht lämmin vielä onkin. Nyt kaikki tuikut, lyhdyt ja kynttilänjalat valmiuteen. Olen alkanut jo ehtoolla sytytellä kynttilöitä silloin tällöin, ruokapöytään ja ikkunalaudoille. Maalla erityisesti, siellä on elo kiireettömämpää ja ruokapöydässäkin viihdytään enemmän kynttilänmittaisia hetkiä.

Eniten mulla kuluu syksyisin ja talvisin värikkäitä antiikki- ja kruunukynttilöitä. Niitä käyn useimmiten hakemassa Tigerista jossa on kiva värivalikoima, niinkuin joskus vinkkasinkin. Myös Havilta löytyy yksi mun suosikkiväri, tuo hennon nude koralli. Se sopii jännästi melkein kaikenlaisiin ja -värisiin kynttilänjalkoihin ja lyhtyihin.

Nyt on myös jonkun ihanan tuoksukynttilän metsästys käynnissä. Sellaiselle olisi nyt tilaus kaupunkikodin ikkunalaudalle. Voipi olla että laitan tuon omankin tuotantolaitoksen jossakin vaiheessa vielä käyntiin, mutta sitä odotellessa voisi yksi mielettömän hyväntuoksuinen kynttilä olla ostoslistallakin. Olisiko teillä antaa vinkkejä mistä löytyisi tuoksukynttilä ylitse muiden? Ja toki muitakin hyviä kynttilätärppejä vastaanotetaan - mitkä on teidän suosikkeja?


16.8.2016

Kolme sopurahan ravintolasuositusta Helsingissä - noin kympillä herkkuja!


Elo on pitänyt tiiviisti kaupungissa. Mutta mikäs siinä vaihteen vuoksi! Loman loppupäivillä ehdin testailla muutamaakin kivaa ravintolaa, joista tässä kolme suositusta. Näissä paikoissa syöt reilulla kympillä Helsingissä tosi hyvin. Aloitetaan Kallion kaupunginosasta.

Ravintola Kolmos3n lounas on aivan älyttömän hyvä. Hinta-laatusuhde on todella kohdallaan. Tämäkin ihana kala-annos kantarellikastikkeella kustansi 12 euroa, kaikki lounasannokset taisivat pyöriä näissä hinnoissa kympin kieppeillä. Ole käynyt Kolmos3ssa nyt pariinkin otteeseen lounaalla ja visiiteiltä on jäänyt tosi hyvä mieli ja täysi vatsa. Paikka sijaitsee osoitteessa Kolmas Linja 11.



Sitten 60-lukulaiselle Pihlajamäen lähiöostarille (joka on muuten arkkitehtoninen suojelukohde)! Siellä sijaitsee huippuhyvä korealainen ravintola Fan. Sielläkin on nyt tullut käytyä jo useampaan otteeseen - kaikki mitä olen siellä syönyt on ollut tosi tosi hyvää. Ensimmäisenä testasin bibimbapin, siis kulhollisen riisiä, kasviksia ja kaikkea muuta. Annos oli niin kookas että melkein olisi piisannut kahteen ruokailuun - loput mukaan! Hinnat Fanissa ovat myös kohtuulliset; lounaalla selviää alta kympin ja ilta-aikaankin bibimbapin saa mukaan otettuna 11 eurolla. Fanin osoite on Meripihkatie 1.





Pitikös nämä annoskuvat ottaa ENNEN kuin on iskenyt kiinni ja sotkenut kaiken?

Ravintola Hoshito on ilta-aikaan oikein kiva paikka. (Lounaalla en ole ollut ihan niin vakuuttunut...) Ideana on että pöytäseurueelle tilataan läjä pieniä annoksia jaettavaksi. Ja kaikkea herkkua listalla onkin, papayasalaattia, ribsejä, pot stickersejä, pokea ja sen sellaista fuusioaasialaista. Tässä paikassa noin kympin vinkkini on seuraava: jos syöt vain yhden niin ota 12:n euron Poke Bowl lohella. Riisin ja kalan ympärille rakennettu kulhollinen on sopivan reilu ja ihanan suolainen. Hoshito löytyy myös Foodoran listoilta jos lohipokehimo yllättää ja kaipaa kotiinkuljetusta. Ravintola löytyy osoitteesta Arkadiankatu 21, Temppeliaukion kirkon tuntumassa.

Jos teillä on vinkata lisää noin kympin ravintolasuosikkeja Helsingistä niin kommenttilaatikkoon vain!

8.8.2016

Saunalle terassi - osa 6: ennen ja jälkeen


Katselin tuossa kuvia saunan terassin rakentamisesta ja tekihän se vain tuosta pihan kohdasta tosi paljon viihtyisämmän. Kannatti hikoilla heinäkuussa. Värkkäsin StyleRoomiin albumin jossa on ennen ja jälkeen -kuvat terassiprojektista, se löytyy nyt tuolta. Ennen ja jälkeen -kuvien vahtaaminen on kyllä aina vain ihan parasta. Oman abumin tehtyäni jäin ihailemaan muiden tekemiä pihaprojekteja, kattokaas vaikka tuo Designwashin terassi tai tuo Karkin pihan muodonmuutos. StyleRoomilaisten tekemien muidenkin remppojen lähtökohtia ja lopputuloksia löytyy albumikaupalla, sinne vaan ahmimaan. Ihan tajutonta millaisia muutoksia remontoimalla voi saada aikaan!

30.7.2016

Saunalle terassi - osa 5: rappusetkin valmiit







Kaupallinen yhteistyö: Byggmax & Junnikkala

No nysse on valmis!

Junnikkalan leveät, harjatut kuusilaudat ovat niin kauniit että kun seuraavan kerran tehdään terassia niin ostetaan kyl samat Byggmaxista. Seuraavan terassin tekoon tulikin kova polte: saunaterassikuvio onnistui niin hyvin että tekee mieli tehdä talon eteläpäätyyn samalla ajatuksella patio jolle pääsee astumaan suoraan ovesta. Tästä saunan edustasta on tullut nyt ykkös-oleskelupaikka - muualla ei juuri ole istuskeltukaan sen jälkeen kun tämä valmistui.

Noista laudoista kirjoittelinkin jo tarkemmin aiemmassa postauksessa, sieltä siis tarkemmat tiedot. Mutta sanotaan vielä sen verran että yllättävän paljon tekee tuo pieni yksityiskohta että niitä ei ole ruuvattu runkoon päältä. Sen sijaan ne ovat tukevasti kiinni rungossa lautojen kylkien uriin piiloutuvilla muovikiinnikkeillä. Ja voi pojat miten mukava tuolla megasileällä pinnalla on tassutella. Ihan luonnostaan onkin käynyt niin että uudella patiolla vierailleet ovat potkaisseet kengät jalasta jo rappusten juureen ja hissutelleet laudoilla paljain jaloin.

Mallattiin terassin rakenne tuollaiseksi että terassilaudat tulevat rungosta joka puolella sentin yli. Sillä tavalla kestopuusta tehty runko ehkä hiukan piiloutuu sivurooliin ja terassilaudat korostuvat. Rappuset tehtiin mataliksi ja leveiksi samalla idealla. Perustuskiviä vielä piilotellaan pikkusen istutuksilla ja avot!

Näissä kuvissa vilahtavat myös mun upeasti tuunaamani kansituolit. Ei mennyt ihan putkeen tällä kertaa, tai ainakaan ei tullut sitä mitä mielessäni etukäteen kaavailin. Mutta hyvin niillä silti istuskelee. Öljysin rungot mustiksi (tuli laikukkaat) ja värjäsin kankaat mustiksi (piti tulla pikimusta, tuli laikukas harmaa joka parissa aurinkoisessa päivässä haalistui laikukkaaksi melkein valkoiseksi). Mutta kun kaukaa kattoo ja silmiä siristää niin aivan hyvät!

26.7.2016

Lomalukemista - kirjasuosituksia aurinkotuoliin



Onkos siellä ruudun takana muita jotka tykkäävät loma-aikaan lukea? Istua aurinkotuolissa kirja käsissä, maata yölampun valossa tekstiä ahmien, eikä oikein malttais ruokapöydässäkään laskea nidettä käsistä? No tässä pari vinkkiä hyvistä lomalukemisista, siis sellaisista kirjoista joiden teksti imaisee mukaansa ja suorastaan toivoo ettei lukemattomien sivujen määrä hupenisi. Joël Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta on just semmonen 800-sivuinen kirjajärkäle, jonka tarinan ei toivoisi loppuvan. Se kertoo kirjailijasta joka kirjoittaa kirjaa kirjailijasta. Mukaan sekoittuu murhia ja rakkautta - tosi koukuttava opus.



Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe sijoittuu toisen maailmansodan aikaan ja on aika hitokseen jännittävä. Juonen pääosissa ovat sokea ranskalainen tyttö ja poika joka joutuu natsien koulutuslaitokseen. Kaiken yllä surisee mystinen radiosignaali. Kirjan tapahtumat keskittyvät ranskalaiseen Saint-Malon kaupunkiin, joka piti tietysti googlata ja monista valokuvista vahdata - mielikuvitusta kutkuttavan näköinen paikka. Yritin etsiä kuvista yhtä tiettyä korkeaa tornia... Kuvaukset kaupungin pommituksista jäivät pitkäksi aikaa mieleen.



Sujuvalukuisten järkäleiden ystäville sopivia ovat ehdottomasti myös Donna Tarttin kirjat. Minä jättäisin niistä Tiklin sokeriksi pohjalle - se on noista kolmesta lukemastani mun mielestä kirkkaasti paras. Eivät toki ole huonoja Pieni ystävä ja Jumalat juhlivat öisinkään. Tikliä on näkynyt nyt markettien pokkaritarjouksena hintaan 3,99. Siinä ei jää paljon sivulle hintaa - kantsii napata kauppareissulla kainaloon jos ei kirjastoon kerkiä.

Kesälukemiseksi sopivat ehdottomasti myös Kyllikki Villan lokikirjat (joita taitaa olla kaikkiaan neljä kappaletta). Niistä Villan tyttären Saaran kokoama ja kommentoima Äidin lokikirja kannattanee jättää viimeiseksi, siinä jotenkin ympyrä sulkeutuu. Villa reissasi rahtilaivoilla 35 vuotta 60-luvulta alkaen ja nämä hänen reiteillään kirjoittamat hidastahtiset matkapäiväkirjat rauhoittavat lukijan mielen täydelliseen lomamoodiin. Kirjat ovat myös nostalginen muistutus siitä millaista oli reissata ennen matkapuhelimia, internetsiä ja sähköpostia, kirjoituskone painavana matkalaukussa.



Huippua kesälukemista ja inspiraatiota kyökkiin samalla! Ei ehkä ensin ajattelisi että keittokirjoja ottaisi mukaan aurinkotuoliin kannesta kanteen luettavaksi, mutta nämä kaksi, Aglio & olio ja Pizze sopivat sellaiseen oikein mainiosti. Molemmissa on tuhti osuus tarinoita ja historiaa reseptien takana. Saku Tuomisen teksti on tosi sujuvaa ja kiinnostavaa luettavaa. Itse reseptejäkin tekee mieli lukea läpi pitkän matkaa, kun tietää mikä filosofia niiden takana on. Saman tekijäkolmikon (Saku Tuominen, Tuukka Koski, Kimmo Kivilahti) käsistä on ilmestynyt myös italialaista ruokakulttuuria laajemmin käsittelevä Basta!. Sitä säästelen johonkin sopivaan hetkeen - nappaan sen ehkä kaupasta kainaloon joku tuleva viikonloppu kun olen menossa yksin maalle.


Ja sitten niihin hetkiin kun ei jaksa pysähtyä järkäleen ääreen vaan nopsasti selailla ja inspiroitua. Kotimaiset kasvikset ovat nyt aivan miälettömiä ja niistä tekee mieli koko ajan kokata jotakin herkkua. Jos oma mielikuvitus loppuu niin Alex Niemisen ja Riikka Sukulan Vege! kouraan. Mulla lähtee seuraavaksi testiin herne-fenkolisalaatti ja grillatut kesäsipulit. Kirjaa on tosi ilo selata aurinkotuolissa, kuvat ovat kauniita ja ruoat ihanan näköisiä. Reseptit ovat sopivan yksinkertaisia ja ronskeja, ei mene koko aurinkoinen päivä jotakin tarkkaa piiperrystä värkätessä ja askarrellessa. (Piiperrykselle on aikansa ja paikkansa harmaammilla ilmoilla.)

Toivottavasti näistä suosituksista on iloa jollekulle siellä. Jos on heittää lisää hyviä kesäkirjavinkkejä niin laita ihmeessä tulemaan kommenttilootaan!

14.7.2016

Kesäruokaa: misolohi ja chilibroccolinit






Glorian Ruoka ja Viini -lehden kesänumeroissa on takuuvarmasti ollut aina läjä reseptejä joita tekee mieli alkaa heti kokkaamaan - niin tänäkin suvena. Jo kaupoista häipyneestä grillinumerosta (4/2016) tarttui meidän vakiorepertoaariin oitis muutamiakin ohjeita, niistä yksi tämä Tomi Björckin grillattu misolohi uunissa paahdetuilla broccolineillä. Mukavan kevyt, ihanan suolainen ja sopivan tulinen kesäruoka, jossa vihreät vielä ihanasti rouskuvat hampaissa. Tosi hyvää! Mökkikeittiössä vähän oikaistiin alkuperäisen ohjeen suhtaan muutamassa mutkassa. Tässä meidän versio, joka toimi hyvin sekin:

Misolohi

n. 600g lohifileetä

Marinadi:
3 rkl misotahnaa
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl soijakastiketta
1 rkl riisiviinietikkaa
2 tl hunajaa

Leikkaa lohifilee n. 150 g paloiksi. Sekoita marinadin ainekset vaikka pakastepussiin ja loiskauta fileepalat marinoitumaan noin puoleksi tunniksi. Tässä välissä voi valmistaa broccolinit. Kun lohet ovat saaneet marinoitua, grillaa ne grillissä molemmin puolin just ja just kypsiksi, noin 3 min. per puoli, nahkapuoli ensin.

(Pikkukaupungin lähimarketista ei meinannut millään löytyä misotahnaa. Mutta sitten hoksattiin että misokeittopaketissa on sitä myös.)

Paahdetut broccolinit

200-300 g broccoliniä
n 1/2 dl oliiviöljyä
1-2 kokonaista chiliä
2 valkosipulinkynttä pieneksi pilkottuna
1/2 tl suolaa
ropsaus rouhittua mustapippuria 

Lopuksi:
2 rkl balsamicoa
2 rkl sitruunamehua

Sekoittele oliiviöljyyn pilkotut valkosipulit ja chilit. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Levitä broccolinit leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja lusikoi chili-valkosipuli-oliiviöljy niiden päälle. Pyöräyttele hiukan että öljyä tarttuu tasaisesti. Paahda 200-asteisessa uunissa n. 10-15 min. Kun broccolini tulevat uunista, pirskottele päälle vielä sitruunamehua ja balsamicoa. 

(Broccolinia on löytynyt hyvin ainakin Citymarkettien valikoimista.)

Lopuksi vain broccolinit ja lohi vierekkäin lautaselle ja viivyttelemättä ääntä kohti!

Muut Vihreässä talossa testatut ja hyväksi havaitut ruokaohjeet löydät "ruokapöydässä" -tunnisteen alta!

11.7.2016

Saunalle terassi - osa 4: kau-niit terassilaudat














Kaupallinen yhteistyö: Byggmax & Junnikkala


Kesäsade kasteli välillä terassin rakentajat ja puutavaran, mutta mitäpä siitä kun käsillä oli homman paras osuus: perustukset tehty, runko rakennettu ja päästään asentamaan terassilautoja. Ja kylläpä vaan kauniit laudat asennettiinkin. Nämä komeet 14,4 cm leveät laudat tulevat kalajokiselta Junnikkalalta. Laudat ovat kotimaista kuusta ja niiden pinta on harjattu - älyttömän mukava jalan alla, kestävä ja kaunis. Ekologiseksikin luvattu. Lauta on käsitelty kolmeen kertaan puunsuoja-aineella joka kestää ilman uusintakäsittelyä jopa kolme vuotta. Ja jämäpalat voi hävittää polttamalla. Kuulostaa hyvältä! Tulevina vuosina testataan meidän saunalla miten nämä käytännössä ajan kanssa toimivat.

Junnikkala on kehittänyt tämän terassilaudan ja tuonut markkinoille yhteistyössä Byggmaxin kanssa - sieltä niitä siis saa. Hyvä vaihtoehto paine- ja lämpökäsitellylle puulle ja komposiittilaudoille, hintansakin puolesta. Kannattaa katsastaa nämä jos terassin rakentaminen on ajankohtaista. Lautojen ilme on minusta tosi kaunis. Laudan leveys ja harjattu pinta tekevät tuosta meitin saunaterassista nyt suorastaan ylellisen oloisen. Sävy on valmiiksi hiukan harmahtava, mutta sen voi toki sitten käsitellä puuöljyllä sellaiseksi kuin haluaa. Tätä sävyasiaa pitääkin nyt tuumata oikein tarkasti. 

Lautojen kiinnitys hoitui tuollaisilla ponttiin pujotettavilla muovisilla mustilla kiinnikkeillä, jotka jäivät kiinni ruuvatessa piiloon lautojen väliin. Päällepäin terassiin ei siis tule lainkaan ruuvin reikiä, mikä tekee hommasta vielä asteen verran viimeistellymmän oloista. 

Alettiin jos suunnitella tästä samasta tavarasta uutta terassia talon päätyyn aamuaurinkoon, niin kaunista pintaa tuli. Mutta sitä ennen naatitaan tämän rojektin valmistumisesta - kuvia valmiista patiosta seuraa pian kun saadaan pienet rappusetkin kasaan!