22.3.2015

Herkkujugurtti







Tällaista herkkujugurttia harrastetaan talossa aamiaisilla tuon tuosta. Englannin visiiteillä olen tykännyt silloin tällöin käydä nappaamassa pikkunälkään jotakin kahvilaketju Pret A Mangerin hyllyistä. Tämänsuuntainen suolaisen makea jugurtti tarttui sieltä kerran mukaan ja oli niin hyvää että siitä tuli kehiteltyä kotoinen sovellus.

Herkkujugurtti n. neljälle (tai isot annokset kahdelle):

2 purkkia bulgarian jugurttia
2 omenaa raastettuna
4 rkl granolaa tai rapsakkaa mysliä (esim. tuo Myllärin)
(ropsaus kanelia, jos tykkäät)

Kourallinen kuorittuja pistaasipähkinöitä
Kourallinen kuivattuja karpaloita

Kuori ja raasta omenat. Sekoita omenaraaste, bulgarian jugurtti ja granola. (Sekaan sopii mausteeksi hyvin kaneli, jos tykkäät - ilman sitä lopputulos on mun  mielestä raikkaampi.) Ripottele päälle kuivattuja karpaloita ja kuorittuja pistaasipähkinöitä.

Kelpais pikkukoirallekin, joka tuijottaa jugurttikippoa aivan transsissa. Nämäkin hienot kuvat otti Stella.

Breakfast youghurt à la Pret A Manger: natural yoghurt, granola, grated apple and cinnamon mixed together. On top some pistachios and dried cranberries. Phtographed here by the lovely and talented Stella.

20.3.2015

Aamuihmisiä





















Mökkiaamuina ei ole kiire. Nukutaan niin pitkään kuin nukuttaa. Nujutaan täkkien alla ja tervehditään unisia koiria. Ensimmäisenä sängystä noussut päästää koirat pihaan ja laittaa kahvin tippumaan. Kahvia keitetään lisää sitä mukaa kun aamuihmisiä ilmestyy keittiöön. Jos herää viimeisten joukossa, saattaa käydä niin onnekkaasti että pääsee valmiiseen aamiaispöytään.

Viimeaikoina on tullut yhä useammin tavaksi lämmittää aamupalan jälkeen aamusauna. Tuli laitetaan kiukaan pesään ja istahdetaan saunan rappusille yöpaita päällä päivystämään. Reippain kantaa kaivolta vettä.

Mun blogikuvissa näkyy harvemmin ihmisiä, kun en jotenkin osaa niitä oikein kuvata. Mutta onneksi jotkut osaavat. Kaikki tämän postauksen kuvat otti taitava Stella. Kuvat ovat Mikon, Eevan ja Stellan muutaman viikon takaiselta visiitiltä, silloin oli vielä lunta noin paljon maassa.

19.3.2015

Ja Finnish Design Shop + Muuto-arvonnan voittaja on...


Yhteistyössä Finnish Design Shop


Kiitos paljon kaikille Finnish Design Shopin kanssa yhteistyössä järkättyyn Muuto-maljakkoarvontaan osallistuneille - teitä olikin aikamoinen määrä. Voittaja on nyt arvottu ja Silent-maljakkoparin saa...


Paljon onnea Vilja, tarkkailehan sähköpostiasi!



16.3.2015

Muuto Silent -muistutus




Vielä on tämä päivä aikaa osallistua Muuto + Finnish Design Shop arvontaan! Käy jättämässä arvontapostaukseen kommentti jossa kerrot minkä värin neljästä vaihtoehdosta valkkaisit ja Silent-maljakkopari voi olla sinun.

8.3.2015

Harmitus joka kääntyi onneksi






Kaupungissa elettiin jokin aika sitten jännittäviä hetkiä. Jätimme ostotarjouksen ihanasta kodista ja kämmenet hiessä odotimme miten myyjä siihen vastaa. Viime metreillä kävi sitten niin että ilmestyi toinenkin ostajaehdokas, joka tarjosi enemmän ja voitti kilvan. Ai että kirpaisi ja harmitti. Oltiin jo ehditty kuvitella itsemme siihen kotiin asumaan, mielessämme muutettu tavaramme ja asetuttu taloksi.

Nyt kun tappiosta on kulunut pari kuukautta, alkaa kismitys jo laantua. Nyt jo osaan ajatella että jotakin parempaa on ehkä sittenkin vielä tiedossa. Kävihän niin kesämökkiä etsiessäkin.

Vuonna 2007 sain pankista pienen lainan ja aloitin kesätorpan etsimispuuhat. Asetin Oikotielle hintakaton ja selasin hakutuloksia silmä kovana. Taisi olla loppuvuotta kun silmiin osui sitten kaunis pikkuruinen, harmaaksi maalattu vanha talo jonka pihapiirissä oli tilava vanha navetta. Kuvittelin sinne jo sieluni silmin kesäisiä kemuja ja itseni omenapuiden katveeseen kahvia siemailemaan. Paikanpäällä selvisi että talon kahden pienen huoneen lattiat olivat notkollaan ja kaivosta nousi keltaista vettä. Tontti rajautui kylätiehen, jossa oli jonkin verran liikennettä. Mutta päätin että jos halvalla lähtee niin tämän minä ostan. Jätin tarjouksen ja jäin jännittämään. Myyjä oli kuitenkin päättänyt että talon karusta kunnosta huolimatta hintapyyntö pitää ja hylkäsi mun tarjoukseni.

Onneksi hylkäsi, vaikka silloin kyllä sapetti. Olin monta iltaa piirrellyt suunnitelmia, laskeskellut ja tuumaillut. Niistä suunnitelmista oli alkuun hankala päästää irti. Keväällä 2008 ajoin sitten Oikotieltä löytämäni vihreän rintamamiestalon pihaan ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Uusia suunnitelmia tuli mieleen tulvimalla. Hyönteiset pörräsivät kriikunapuiden kukissa ja auringonvalo läikehti huoneiden monenkirjavilla tapeteilla. Remonttia toki tässäkin talossa riitti, mutta moni asia oli niin paljon paremmin kuin siinä pienessä torpassa jota ensin havittelin. Kuten vaikka se että tilaa piisaa paljon enemmän - vaikka hinta olikin lopulta aivan sama jonka olisin siitä puolet pienemmästä maksanut. Vihreässä talossa huoneita on alakerrassa kolme ja yläkerrassa kaksi. Kun taloon tulee porukkaa, riittää rauhallisia soppia nukkumiseen. Ja kun tilaa on, on sisustuksenkin kanssa voinut hurvitella. Tapetoida vaikka yhden vierashuoneen kaikki seinät apilaniityksi. Eikä ole kylätietä, vaan rikkumaton rauha peltojen keskellä.

Mikähän se on se parempi joka kaupungissa meitä odottaa? Vielä en tiedä mutta jännityksellä odotan.

I´m so glad destiny brought me to this summer house.


4.3.2015

Arvonta --- Finnish Design Shop + Muuto







Yhteistyössä Finnish Design Shop


Arvonta-aika! Kohtahan se on kevät ja mullasta ja oksista alkaa pukata kaikenlaista silmua, kortta, lehteä ja kukkaa maljakoihin kerättäväksi. Nyt polkaistaan käyntiin tähän liittyen kiva arvonta yhteistyössä Finnish Design Shopin kanssa. Arvonnan voittaja saa palkinnoksi kaksi pelkistetyn kaunista Muuton Silent -maljakkoa, ison ja pienen. Niihin voi kevään ja kesän mittaan sitten kerätä luonnon ehtymättömästä kukkakaupasta vuoroin kimpuiksi syreenit, heinät, pionit, saniaiset ja muut.

Osallistuminen on helppoa: jätä tähän postaukseen 16.3. mennessä kommentti jossa kerrot MINKÄ VÄRISET SILENT-MALJAKOT VALITSISIT JOS VOITTAISIT. Värivaihtoehtoja on neljä, joista näiden kuvien roosa on yksi. Kaikki neljä väriä näet näppärästi tuolla.

Jos kommentoit anonyyminä, keksithän itsellesi nimimerkin jotta erotut muista. Ja jätä toki halutessasi sähköpostiosoitteesi kommentin mukana, se nopeuttaa voittajan tavoittamista.

Ja sitten vain kommentoimaan - onnea arvontaan!

EDIT: Arvonta-aika on päättynyt, voittaja julkistetaan pian!



3.3.2015

Kokkausvuorosysteemi









Olen tainnut joskus aiemminkin kirjoittaa vihreässä talossa käytössä olevasta mainiosta kokkausvuorosysteemistä. Kun taloon tulee väkeä kylään, sovitaan melkein aina kokkausvuorot. Jokainen miettii jonkun aamiaisen, lounaan tai iltaruoan ja hankkii siihen tarvittavat ainekset. Tällä systeemillä on tosi monta hyvää puolta. Kenenkään ei tarvitse ideoida kaikkia syömisiä ja mietiskellä superpitkää ostoslistaa. Kukaan ei uuvu markettireissulla. Kenenkään ei tarvitse potea huonoa omatuntoa maatessaan sohvalla kun toinen höyryää keittiössä - oma vuoro tulee vielä. Kun kokkeja on monta, on jokainen ruokahetki yllättävä ja erilainen. Miltei aina on saanut syödäkseen jotain sellaista mitä ei olisi itse hoksannut ruveta laittamaan. Systeemin ansiosta taloon on tullut tosi paljon uusia reseptejä ja arkinen ruokalajirepertuaari on laajentunut. Ja paitsi ruoka, myös kattaukset ovat melkein aina erilaisia kun kukin valkkaa astiakaapin runsaudesta mitä tykkää.

Kauan eläköön kokkausvuorosysteemi! Tällaisen aamiaisen äärelle heräsin viimeksi kun talossa oli (kokki)vieraita. Kyökkivuorossa ollut Eeva täräytti aamiaispöytään amerikkalaisia pannukakkuja (joiden ohje löytyy muuten nyt Eevan blogista), munakokkelia, makkaroita, marjoja ja mitä kaikkea. Kattauksen värit ja tuoksut taisivat saada koko mökkiporukan huokailemaan onnesta. Saatettiinpa onnen pöhnässä avata kuohuviinipullokin.

Systeemiä voi toki soveltaa vaikka kahdestaankin. Aina jännempää kun ei tiedäkään mitä seuraavaksi syödään, kun kaiken hoitaakin se toinen.

Breakfast at the summerhouse. Not an ordinary one, but prepared by a pro.







1.3.2015

Kyökkielämää









Yhteistyössä Styleroom

Se on kyökki monen kodin sydän. Niin se taitaa meidänkin torpassa olla, ainakin jos mitataan sen mukaan missä huoneessa eniten vietetään aikaa. Keittiöstä alkaa maalle tullessa ensimmäiseksi talon lämmittäminen ja kyökin sohvalla viihdytään päivän alusta yömyöhään asti. Maalla arkinen keittiöelämä on myös verkkaisempaa kuin kaupungissa. Mökillä kokkaillaan kaikessa rauhassa, hörpitään kahvia ilman kiirusta, lämmitellään puuhellaa ja tiskataan fiilistellen. Ruoan syömisen kanssa ei hötkyillä, paitsi jos on kiljuva nälkä.

Millaista arkea teidän keittiöissä elellään? Toivottavasti pääsemme kyökkiarkeenne pian kurkistelemaan: Avotakka ja sisustusyhteisö StyleRoom järkkäävät nimittäin Minun keittiöni -kilpailun johon keittiötarinoitanne kaivataan. Osallistu kilpailuun tekemällä kuva-albumi keittiöstäsi StyleRoomiin 1.-22.3. välisenä aikana ja kerro millainen arki sinun keittiössäsi vallitsee. Tarkemmat kilpailuohjeet löytyvät tuolta, kattokaapa sieltä miten hieno Kenwoodin yleiskone on voittajalle luvassa palkinnoksi! Keittiöalbumeista valitsee ensin kuusi suosikkiaan raati, jossa minäkin saan ilokseni olla mukana. Mun lisäkseni tuomaroimassa ovat Avotakan päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma ja StyleRoomin Laura Grönqvist. Ja sitten noista raadin valitsemista kuudesta finalisti-albumista yleisö saa lopulta äänestää kilpailun voittajan.

Vihreän talon keittiötouhuja voi katsella tuolla mun laatimassani StyleRoom -albumissa, siellä on tämän postauksen kuvat ja monta lisää. Toivottavasti se saa pian teidän keittiöaiheisista albumeistanne seuraa. Onnea kisaan!

24.2.2015

Kaupunkiasunto myynnissä







 







Maalla on rauha maassa ja vihreä torppa pysyy sijoillaan. Mutta kaupungissa on tullut levottomat jalat ja tekee mieli asuntorintamalla uusiin seikkailuihin. Meidän rivitaloasunto Itä-Helsingissä on myynnissä ja tulevia kotikuvioita hahmotellaan. Saahan nähdä kuinka käy. Tässä kodissa on ollut tosi mukava asua ja idässä pysytellään suurella varmuudella jatkossakin. Onhan täällä kaikenlaista huippua, niinkuin vaikka ympäröivät isot puistot, rikkumaton rauha, Cafe Stoan brunssi ja mitä vielä. Yksittäisiä kuvia kaupunkikodista on vilahdellut täällä blogissa silloin tällöin, mutta laitetaanpa tällainen kattava kimara nyt vielä viime metreillä. Keittiötä ei ole tainnut aiemmin koskaan näkyäkään, eikä pihaa. Eikä muuten alakerran pientä meikkivessaakaan. No, tässä nyt joka nurkka.

We are selling our city home and moving on to new adventures. These might just be the last photos of this apartment in the blog.