6.12.2020

Mökki-inspiraatiota kirjastosta


Olenko muistanut sanoa että RAKASTAN kirjastolaitosta? Ja miten onnellinen olenkaan että koronarajoituksista huolimatta kirjastossa saa edelleen nopsasti piipahtaa mm. noutamassa varauksia. Viime aikoina olen erityisesti penkonut suomalaisesta kesäasumisen historiasta kertovia opuksia ja tämänhetkiset mökki-inspiksen huiput tuntuvatkin löytyvän Pasilan kirjavaraston uinuvilta hyllyiltä. Katsotaanpa tarkemmin.

Olen tutkaillut suomalaisia mökkimalleja menneisyydestä etsien sitä miten se havittelemani kohtuullisuus niissä ilmenee. Mua viehättää kovasti millaisia vaiheita kesäasumisella on ollut ja millaisia ratkaisuja on tehty esimerkiksi mökkeilyn kultavuosikymmenillä, 60- ja 70-luvuilla. Näistä ammentelen inspistä oman tulevan mökkimme suunnitteluun. Kuvassa yllä aukeamat kolmesta arkistosuosikistani tältä viikolta. 

Kalevi Lankisen Rakennamme kesämökin vuodelta 1962 (kuvassa alhaalla) toteaa mm. että "Elämme kesämökkien aikakautta - kesähuviloiden aika on ohitse." ja jatkaa "On selvää että rakentaminen maksaa, mutta sen ei tarvitse maksaa paljon. Jos suunnittelutyö suoritetaan huolellisesti ja rakennus tehdään kyllin yksinkertaiseksi ja vaatimattomaksi, on nykyaikana mahdollista saada kesämökki sellaisin kustannuksin, että se on miltei jokaisen sitä todella haluavan ulottuvilla." Kirja esittelee kohtuuhintaisen rakentamisen periaatteita ja lopussa on 30 sivun verran esimerkkejä kauniista ja edullisista kesäasunnoista. Kaikista esimerkeistä on valokuvien ja pohjakuvien lisäksi kerrottu rakentamiskustannukset. Siitä vain ynnäilemään paljonko ne olisivat suhteutettuna nykytasoon!

Anna-Liisa Ahmavaaran toimittama Asumme lähellä luontoa vuodelta 1966 (kuvassa ylhäällä vasemmalla) esittelee mökkien ja saunojen lisäksi luonnonläheisiä pientaloja. Aivan mielettömän hienoja, jos joku on omakotitaloa rakentamassa ja kaipailee inspistä!  Loma-asuntojen puolella esittelyssä on mm. arkkitehtien Heikki Sirén, Christian Gullichsen, Olli Kivinen ja Aarno Ruusuvuori piirtämiä mökkejä. Kaikista on pohjakuvat ja mukavan runsaasti valokuvia, joista rakennusten fiilis hienosti välittyy.

Aitta-lehti järjesti vuonna 1928 arkkitehdeille kilpailun halpojen kesäasuntojen piirustamisesta. Kilpailussa palkittujen ja lunastettujen ehdotusten piirustuksista (n. 30 kpl) on julkaistu mainio Halpoja kesäasuntoja (kuvassa ylhäällä oikealla). Kisaan osallistui liuta nimekkäitä tekijöitä, mm. eräätkin Hilding Ekelund ja Alvar Aalto. Kaikista mökkimalleista on  pohjakuvien, julkisivukuvien ja leikkauksen lisäksi viehättävä käsin piirretty havainnekuva esittämässä miltä rakennus voisi maisemassa näyttää. Tuolloinkin elettiin muuttuneiden tyyli- ja makuvaatimusten, uusien rakennusaineiden ja -tapojen sekä kasvaneiden rakennuskustannusten aikaa: "Kesähuvila ei ole enää niin täydellinen koti kuin ennen; sen päämerkitys on nykyjään, että sen tulee olla viihtyisä majapaikka, jonne väliaikaisesti siirrytään varsinaisesta kodista."

Ja sitten vielä bubbling under, eli nämä olen kirjastosta varannut mutta en ole vielä saanut: Irmeli Visantin Lomakotikirja vuodelta 1968 ja Hilding Ekelundin toimittama 20 lauantaimajaa vuodelta 1932. Tutkiminen siis jatkukoon!

EDIT: Ekelundin lauantaimajat löytyvätkin digitoituna kansalliskirjastosta, MAHTAVAA. Tästä siis vain klikkaamaan ja selailemaan.


Tässä pinossa päällimmäisenä nuo mainitsemani kolme. Niiden alla kaksi nykyajan mökkiopusta, jotka ovat kovin inspiroivia myös. Niistä lisää tuonnempana.

11.11.2020

Mökin sisällä

Mökin sisätilojen tuumailu ja piirustelu on jatkunut. Olen sorvaillut tietokoneella näkymiä, joita pääni sisällä liikuskelee. Tässä mahdollisista sisätilasuunnitelmista yksi. Tässä versiossa lattiat, katto ja seinät ovat kaikki puupinnalla. Ei huano. Kalusteet ovat suuntaa-antavia, ne on nyt valkattu sinne päin sen mukaan mitä 3D-mallinnusohjelmasta löytyi valmiina.


Tämä pohjamalli tuntuu edelleen hyvältä ja toimivalta meille. Mutta oikeus mielen muuttumiseen vieläkin pidätetään! :) Pienet makuusopet hyötyisivät liukuovista, säästyisi tilaa kun neliöt ovat niukat. Pitää tutkailla niiden hintaluokkaa ja ääneneristävyyttä. Näissä kuvissa on vielä tavisovet, jotka ovat todellakin vähän ruuhkaiset. Puupinta ovissa sen sijaan näyttää kyllä kivalta ja kotoisalta.

Kalustuksen puolesta vaikuttaisi siltä että olkkariosuus tässä pohjassa on sopivan muunneltava. Kalusteet mahtuvat pyörähtämään siellä useampaankin mukavaan järjestykseen. Nojatuolit voivat olla yhtälailla ikkunan ääressä, tai ne voi pyöräyttää sohvapöydän ääreen. Sohvaratkaisu voisi olla tuollainen irtonainen 3:n hengen malli, tai sitten kiinteästi huoneen nurkkaan rakennettu. Liikkumavaraa on.


Maisemaikkunat ovat nyt hiukan kapeampia kuin edellisessä luonnoksessani. Näkymät maisemaan ovat kaposemmilla akkunoilla näemmä aivan yhtä hienot kuin jättiruuduillakin. Takkamallinkin piirustelin lähemmäs sitä mitä olen tuumaillut ja haaveillut, se on tuo Conturan ihanan simppeli malli täysmustana. Tykkään ajtuksesta että se on sijoitettu keskelle tilaa ikkunan eteen. Takkatulta voisi näin katsella sekä olohuoneen että keittiön puolelta, ja tulta ihaillessa näkisi koko ajan ikkunoista järvimaiseman.



Pieni kyökki on tämänhetkisissä tuumauksissani vihreä. Se rimmaisi hienosti ikkunoista näkyvien metsäisen vehreiden näkymien kanssa. Niin kuin täällä meidän kaupunkikodissakin, olisi kyökki mahdollisimman simppeli ja kalustemainen.


Isot maisemaikkunat antavat hienot näkymät sisältä ulos, mutta myös ulkoa sisään. Jos tuleekin vielä sellainen fiilis että kaipaa sisätiloissa lisää turvallisuuden tunnetta ja näkösuojaa, voisi sitä ratkoa kahdella tavalla: ikkunoiden alareunaa voisikin nostaa hiukan ylemmäs ja funtsailla näppärästi eteen vedettäviä kevyitä verhoja.

Mökin julkisivun puolella kapoisempikin ikkunaratkaisu miellyttää mun silmääni. Näyttää samaan aikaan sopivan 70-lukulaiselta ja toisaalta mukavan modernilta.

Suunnittelu ja tuumailu jatkukoon!


31.10.2020

Kohtuuhintaista mökkiä rakentamassa - missä voi säästää?


Näkymä mökkitontin rannasta


Mökkitoimittajien vertailu ja mökkihankeen kokoanaisuuden jatkotuumailu on täydessä käynnissä, ja nyt olen tutkaillut erityisesti hirrestä rakentamista. Hirsi houkuttaa eritoten hiilipihiytensä ja pitkän elinkaarensa takia. Sisustuarkkitehtiopinnot Aallossa ovat sisältäneet jonkin verran arkkitehtuurin perusteita ja muun muassa kestävää suunnittelua. Ymmärrys siitä miten paljon voi rakentaessa vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin ja luonnonvarojen kulumiseen on kasvanut. Ja koko ajan pyöritän samaan aikaan mielessäni budjettia ja pohdin kustannuksia.

Juttelin tuossa Honkarakenteen myyjän kanssa ja kävimme nopsasti läpi sitä millaisissa asioissa voi säästää rahaa hirsimökkiä rakentaessa. (Kiitos sinne, juttelusta oli iso apu!) Ja tarkoitan siis säästää itse rakennuksessa, maanrakennus ja perustukset ynnä muut mutkikkaat muuttujat ovat sitten oma lukunsa. Ajattelin tuon keskustelun pohjalta kirjoitella näitä huomioita - omilla pohdinnoillani höystettynä - tänne talteen. Jos vaikka joku siellä mietiskelee joskus samoja juttuja ja etsii netistä näkemyksiä. Olettaisin että monet näistä ovat sovellettavissa lautarakenteiseenkin mökkihankkeeseen.

Järkeilin juttelumme pohjalta että nämä ainakin olisivat selkeitä säästön paikkoja.

1. Rakennuksen muoto

Suorakaide on aina edullisempi toteuttaa kuin rakennus, jossa on paljon monimuotoisia nurkkia. 

2. Sisäkaton muoto

Tasainen sisäkatto tulee edullisemmaksi kuin katon harjan muotoa myötäilevä. Tasaisella mallilla katon rakenne pystytään tekemään yksinkertaisemmin ja siksi edullisemmin.

3. Ulko-ovien määrä

Ulko-ovet ovat suhteessa jonkin verran tyyriitä, varsinkin lasiovet. Yksittäisen oven kustannus saattaa olla tonnin hujakoilla. Jos siis haluaisi vaikkapa pariin makuusoppeen lasiset pariovet ulos, voisi varautua 4000-5000 euron lisäkustannuksiin. Jos rakentaa pienellä budjetilla, kannattaa ulko-ovien määrä harkita siis tarkkaan.

Vastaavasti ikkunoiden koolla ja määrällä ei ole niin suurta kustannusvaikutusta.

4. Hirsimalli

Nyt kovin trendikäs ja haluttu painumaton hirsi on kyllä hieno ja mahdollistaa minimalistiset ulkonurkat (ns. nollanurkka). Mutta on se vain tyyriimpi kuin normi lamellihirsi klassisella ristinurkalla tai koteloidulla lyhytnurkalla - huomioiden muutkin hirsimalliin liittyvät kustannukset (esim. pystytys), joissa painumattomalla hirrellä on tietyt etunsa.

Lamellihirsi on myös kevyempää kuin painumaton hirsi. Keveys mahdollistaa mm. ohuemmilla lamellihirsillä tarvittaessa  pystytyksen ilman nosturia, jos isommilla autoilla ei pääse aivan rakennuspaikan tuntumaan.  Näin on meidänkin tapauksessa.

5. Hirren paksuus

Minä yllätyin siitä kuinka hyviin eristävyyksiin ohuemmallakin hirrellä pääsee. Jos siis rakentaa vain kesäkäyttöistä mökkiä, voi hirren paksuudessa hyvin säästää. Meidän tapauksessa kesäkäyttö meinaa mökillä oleskelua myös syksyisin ja aikaisin keväällä, sekä satunnaisesti talvellakin. 

6. Huonekorkeus 

Trendit huutelevat avarien ja reilujen huonekorkeuksien perään. Mutta riittäiskö vähempi? Jos riittäis, tarvitaan vähemmän hirsikertoja ja kustannukset pienenevät. Hiukan matalampaan tilaan kuluu myös vähemmän lämmitysenergiaa. Minä haarukoin että tulevan mökin huonekorkeus voisi olla jotain 240cm luokkaa. Se ei ole vielä matalimmasta päästä sekään. Jos ikkunoiden korkeus olisi 210, jäisi niiden yläpuolelle tuolla huonekorkeudella vielä aivan mukavasti seinäpintaa.

7. Sisätilojen pintamateriaalit ja kiintokalusteet

Pintamatskujen ja kiintokalusteiden valinnassa pystyy törsäämään tai vaihtoehtoisesti säästämään todella paljon. Pienillä nyanssieroilla saattaa yhtäkkiä olla tuhansien eurojen vaikutus pienessäkin mökissä. Väittäisin että talouslaatuisilla lattialaudoilla ja kattopaneeleilla voi mainiosti saada aikaan todella ihanaa mökkitunnelmaa. Minä en näe että mökillä viihtyminen olisi lopulta kiinni esimerkiksi paneelin profiilista. (Puhun toki vain omasta puolestani ja ymmärrän että jollekin toiselle nimenomaan yksityiskohdat ovat ne, jotka tekevät tilan.)

Keittiö on kiintokalustepuolella varmaan se suurin yksittäinen rahareikä. Ja siinä sanoisin että suurin yksittäinen säästön paikka on tasomatskun valinta. Jos jättää kivet, graniitit ja komposiitit pois laskuista, on heti taloudellisemmilla vesillä.

8. Mukavuudet

Mukavuuksien lisääminen lisää paitsi rakennus- ja maanrakennuskustannuksia, myös suunnittelutyötä. Meidän mökin ainoa mukavuus tulee olemaan sähkö. Tämä päätös liittyy ensisijaisesti mökkeilyfilosofiaamme, jossa elämäntavan landella halutaan selkeästi poikkeavan kaupunkiolosuhteista. Mutta on se kustannuskysymyskin, säästetään aika todella paljon heti kun jätetään juokseva vesi pois laskuista.

9. Kattomateriaali

Huopakatto on edullisempi kuin esim. peltikatto. 


Ja loppuun vielä oma johtoajatukseni:

9. Vältä "kun nyt kerran rakennetaan" -ajattelua

En tarkoita etteikö rakentaessa pitäisi tehdä järkeviä, kestäviä ja kauaskantoisia ratkaisuja ja satsata itselle tärkeisiin asioihin. Mutta tolkku mukana ja konsepti kirkkaana mielessä. Näkisin että kannattaa ensin miettiä mikä todella on rakennuksen tulevan käyttötarkoituksen kannalta olennaista/tärkeää ja seurata sitten kaikissa valinnoissa sitä. 

Kerronpa esimerkin tästä meidän kaupunkiin rakennuttamastamme talosta: talon yksityiskohtia valitessa ajateltiin että kun nyt kerran rakennetaan, niin laitetaanpa vähän elegantimpaa metallikaidetta parvekkeelle ja olkkariin se unelmien takka. Nyt puolentoista vuoden asumisen jälkeen sanoisin ettei kummallakaan ole niin suurta merkitystä asumismukavuuden, käytännöllisyyden ja talossa viihtymisen kannalta. Eikä lopulta estetiikankaan. Edullisempi takka ja puiset kaiteet olisivat ihan yhtä passelit. Noista olisi helposti saanut säästettyä sellaisen rapsakat 8000 euroa. Aika hiton paljon rahaa, jonka jälkiviisana kyllä mieluusti vähentäisin rakennuslainan määrästä.

Yritän mökin rakentamista suunnitellessa koko ajan pitää mielen päällä yhtä sanaa: kohtuullisuus.

 

Toivottavasti tästä listasta on joskus jollekin kohtuuhintaista, kauniin vaatimatonta mökkiä suunnittelevalle apua! Ja jos teillä tulee mieleen vielä lisää kustannussäästövinkkejä, olisi huippua jos naputtelisitte niitä kommenttikenttään.

 



21.10.2020

Astioita mökille

 

Olen vähän mietiskellyt mahdollisen tulevan mökin irtaimistoa. Vaikka mökkiin on vielä pitkä matka, minusta on huippua unelmoida ja tunnelmoida millaista siellä voisi olla ja millä filosofialla homma rakentuisi. Tavoite olisi että uutena ostettaisi mahdollisimman vähän ja että ylipäänsä tavaraa olisi mahdollisimman vähän. Jo meillä olemassa olevia kamppeita käytettäisi niin pitkälti kuin mahdollista. Hankintoja tarttisi hiukan tehdä, mutta käytetyllä tavaralla mentäisi niissä niin pitkälti kuin mahdollista. 

Osa tarpeellisesta löytyy tosiaan jo omista komeroista ja varastosta - esimerkiksi tämän astiakeräilijän hyllyillä riittää mistä valita - ja ylikin. Fiilistelin hiukan mitkä astiat olisivat tulevalla mökillä mukavat ja rimmaisivat tuon huikean mäntypöydän kanssa. Yllä olevassa kuvassa vaihtoehtoja juomaosastolle, kaikki kirppikseltä/käytettynä löytyneitä. Puukahvainen emalivesipannu on Heikki Orvolan suunnittelema ja Arabian muinoin valmistama. Jalallinen lasi on 60-luvun Marimekkoa ja nimeltään Artturi. Ilmakuplainen juomalasi taas on Humppilan lasin valmistamaa Talonpoika-sarjaa. Kannu on Arabian mattapintainen Kaarna ja kiiltäväkylkinen muki on Mahonkia.

Ja sitten fundeerasin mitä ruokalautasia niihin yhdistelisi. Arabian Paratiisi olisi klassikko ja sopisi hienosti joukkoon.

Pelkistetummän fiiliksen toisi Teema-sarjan puuterinen väri.

Arabian Sunnuntai olisi ehtaa 70-lukua ja auringonpaistetta. Tämän on suunnittellut Birger Kaipiainen, niin kuin Paratiisinkin.


Tai sit lisää Heikki Orvolaa vesipannun kaveriksi, 24h-sarjan lautanen Helorinne & Kallion sinisellä Tuokio-kuviolla. 

Minkä näistä kokonaisuuksista sinä valkkaisit mökkerölle?

 

*Sunnuntai- ja 24h-lautanen saatu menneiden Arabia-yhteistöiden myötä

18.10.2020

Pöytälöytö mökille (jota ei vielä ole)


Näin on käynyt ennenkin: suuritöisen hankkeen äärellä, silloin kun vasta unelmoidaan, tarvitsen jotain konkreettista jotta kokonaisuus alkaa hahmottua ja nytkähtää mielessä rohkeammin eteenpäin. Sama juttu silloin kun suunniteltiin tämän meidän kupunkikodin rakentamista, jotakin pientä konkreettista hankintaa tein jo vaikkei itse talosta ollut vielä tietoakaan.

Jostakin syystä olen nähnyt koko ajan mielessäni tulevalla mökillä (jota ei siis vielä ole :D) tietynlaisen kalustuksen. Sellaisen joka pikkuisen henkii 70-lukua ja on kuitenkin ajaton. Mieluusti vintagea ja valmiiksi elämää nähnyttä ja patinoitunutta. Tämä Ben af Schultenin Artekille suunnittelema jykevän eleetön mäntypöytä on ollut näkyjeni keskipisteenä. Ajattelin että jos sopiva yksilö tulee edullisesti Tori.fi:ssä vastaan, ostan sen jo valmiiksi varastoon odottamaan mökkiunelman toteutumista. Ja nyt se tuli.

Tämä on tästä pöytämallista suurin koko, 80x200cm. Materiaali on todella jykevää, käsittelemätöntä (tai ehkä oljyttyä/vahattua?) mäntyä. Olen nähnyt tästä sekä lakattuja ja käsittelemättömiä versioita, tämä käsittelemätön pinta on minun silmääni selvästi se viehättävämpi.  Pöydän myyjä kertoi että se on hankittu perheeseen 70-luvun puolivälissä ja se on palvellut uskollisesti työpöytänä. Pinta on vuosikymmenten käytössä muuttunut uskomattoman pehmeäksi ja silkkiseksi. Ja siinä on mielettömän kaunis patina - asia jota ei kaupasta uutta ostamalla kovallakaan rahalla saa. Pienet tahrat ja kolhut eivät minusta tätä pöytää huononna, vaan nimenomaan päinvastoin. En aio lähteä sitä millään muotoa kunnostamaan, se on täydellinen juuri noin. Kohta 50 vuotta vanha kaluste ja paranee vain kun ikää karttuu, aikamoista.



Pascal Raffierin klassiset lastutuolit sopivat mun mielestä tämän pöydän ääreen kuin nyrkki silmään. Nekin ovat Tori-löytö vuosien takaa, olivat Vihreässä talossa mm. kuistilla ja saunalla. Kun möin mökin, nappasin ne mukaan. Ja miten samanlainen puun sävy onkaan tuossa pöydässä ja lastutuoleissa, ihan kuin ne olisivat suorastaan odottaneet tätä kohtaamista! Tulevalle mökille on siis ruokailuryhmä nyt valmiina. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja se mökkikin sitten lopulta tulee.

Tykkään tuon pöydän mittasuhteista tosi paljon. Pituutta ja painoa on reilusti, mutta 80cm leveys tekee siitä yleisfiilikseltään siron. Näen mielessäni jo kuinka tuon ääressä syödään uudet potut, pelataan lautapelit, luetaan lehdet ja hörpitään teet. 

Viinilasillisille tarvitaankin sitten nojatuoli tai kaksi. Siihenkin mulla on jo tietty ratkaisu mielessä, vintagea tietenkin, ja jotakin muuta kuin Artekia. Tori.fi:ssä on jo tietyt hakusanat tallennettuna. Palataan jos ja kun tärppää.