27.6.2017

Tikuista asiaa


Kaupallinen yhteistyö: Sampo tulitikut

Ne eivät saa koskaan päästä maalla loppumaan. Ilman tulitikkuja ei syty saunaan pesään valkea eikä lämpene keittiössä hella. Vihreässä talossa vierailleet tietävät että olen tikuistani tarkka. Keittiössä on omansa, saunalla omansa, eikä niitä saa sekoittaa. Kyökin tikkurasiat ovat värikkäitä retromallisia, saunalla luotetaan Sampoon. Kahden erilaisen rasiamallin systeemillä tikkujen paikasta ei ole koskaan epäselvää eivätkä ne jää seilaamaan takkien taskuun. Tikkumerkkien suhteen ei jousteta, näiden rapsakkaan raapaisuvarmuuteen luotetaan.


Saunan Sampot säilytetään mustassa Marimekon Muija-kuvioisessa peltipurkissa pukuhuoneen pienen kaapin päällä. Sinne niitä palautetaan seilaamasta verkkahousujen taskuista ja ties mistä. Välillä  purkin tikkuaskimäärä saattaa hetkeksi huveta mutta pohja ei koskaan näy. Pidän huolta että aina ostetaan puntti jos askien määrä uhkaavasti vähenee.


Jos jokin vetää fiilingin saunanlämmityshommissa mustaksi niin se että joku nurjamielinen laittaa poltetut tikut takaisin rasiaan. Kyllä en semmoista toimintaa ymmärrä enkä hyväksy!


Olen perinteisen tikkukoon naisia. Vaikka joskus olisi tarpeen sytytellä pidemmällä tulitikulla etteivät näpit pala, ostan silti melkein poikkeuksetta Samponi traditionaalisessa pienessä koossa. Tulen tekemisessä on omat kommervenkkinsä ja jokaisessa tulisijassa oma luonteensa. On tämän tee-se-itse -naisen kunnia-asia saada tuli omassa torpassa aikaan ilman vippaskonsteja, vain sytykepaperilla ja mielellään vain yhden tulitikun raapaisulla. Silloin pitää tietää millainen määrä halkoja tarvitaan ja miten ne asetellaan, mihin väliin suikkastaan sanomalehteä, miten saadaan aikaan otollinen veto.




Mutta jos sataa monta päivää putkeen, on myönnyttävä. Kosteus tunkeutuu jokaiseen kolkkaan ja sytykepaperit saunan pukuhuoneessa pehmenevät. Uskollinen haapapuinen tulitikkumerkkini syttyy kyllä säässä kuin säässä. Mutta halot tulipesässä vain hiiltyvät ja sytykkeet kytevät kituen. Silloin tartun pitkin hampain douppinkiin. Ässimmät sytytyspalat ovat minusta sellaisia joita ei tarvitse erikseen tikuilla korventaa, vaan ne syttyvät itse kuin stidit konsanaan raapaisemalla askin kylkeen.



Tulen kautta tämä mökki elää ja hengittää. Se lämmittää saunan kiukaan lisäksi rintamamiestalon keskusmuurin joka hönkii sitten hehkuaan kaikkiin huoneisiin. Lämmityksen sivutuotteena keitellään teetä, tehdään ruokaa, kuumennellaan vettä tiskiin ja pesuihin ja pyykätään pyykkejä. Kun tuli on saatu hellaan syttymään, katsellaan sen loimotusta hiljentyen hyvä tovi. Kun tikkuaski on tehnyt tehtävänsä, rahistellaan sitä hetki rytmikkäästi kuin marakassia ja nakataan sitten takaisin peltirasiaansa odottamaan seuraavaa tärkeää sytytystehtävää.

26.6.2017

Maalatako vaiko eikö maalata?


Remonttituumailut jatkuvat. Mökin kyökissä tekisi mieli tehdä jonkinlaista uudistusta ja raikastusta. Yksi raikastuksen kohde voisi olla huoneen nurkan iso läkkipeltikuorinen jötkäle, talon alkuperäinen leivinuuni. Pitkällä tähtäimellä haaveilen sen korvaamisesta sirommalla muuratulla kaakelikuorisella hellalla, tähän tyyliin. Hellan osathan olisi tuossa jo valmiina. Kohta kymmenen vuoden kokemuksella uskalletaan sanoa että leivinuunille meillä ei ole oikein virkaa, puuhellalle sitäkin enemmän. Pieneen keittiöön vapautuisi lisää liikkumatilaakin jos iso möhkäle nurkassa pienentyisi reilusti alle puoleen. Tila olisi tarpeen kun kyökissä kuitenkin talon huoneista eniten lenutaan. Mutta vielä ei budjetti anna myöten ryhtyä asiaa selvittämään ja edistämään.

Isompaa hellaremppaa odotellessa siis mietin olisko mittään jos tuon läkkipeltikuoren maalaisi jollakin kauniilla harmaalla? Tuo laikukas peltikin on toki mun mielestäni aika kaunis, mutta on se tosi nuhjuinen ja pimentää kyökkiä aika tavalla. Ja jos se on joka tapauksessa jossakin vaiheessa lähtouhan alla, ei maalatessa mitään ehkä häviäisi... Tasainen maalipinta siistisi keittiön fiilistä ja jos sävyn valkkaisi hiukan vaaleammaksi, tekisi se huoneeseen myös valoa. Sanokaas mitä tuumaatte, maalatako vaiko eikö maalata?

Ja jos jollakulla on kokemusta tuommosen leivinuunin pienentämisestä niin kommentteja siitäkin ilolla vastaanotetaan!

25.6.2017

Nopsa salaatti grillatuista nektariineista



Lomalla on päästy ihanasti siihen pisteeseen että on aikaa selailla vanhoja lehtiä kesämökin arkistoista! Katselin selatessa Glorian ruoka ja viini -lehden männävuotisen numeron sivuilta houkuttavan näköistä salaattia jossa yhdisteltiin nektariineja (nyt just sesongissa!), parmankinkkua ja mozzarellaa. Kuulosti ihanalta yhdistelmältä makeaa, suolaista ja juuston happamuutta. Tällainen nopsa oma versio kehitettiin mökillä kun kaapista sattui löytymään osa ohjeen aineksista. Oltiin taas käyty Lidlissä jossa ilmakuivattua kinkkua ja puhvelinmaidosta tehtyä mozzarellaa saa tosi edullisesti. Reseptin ulkopuolelta lisättiin chiliviipaleita vähän potkua tuomaan. Tarkoitus oli laittaa jotakin pähkinöitäkin rouskuvaksi osatekijäksi, mutta kyökin laatikossa ollut cashew-pähkinäpussillinen oli mystisesti kadonnut parempiin suihin. Koko herkku syötiin elegantisti pahvilautasilta illan hämärtyessä.

Salaatti grillatuista nektariineista kahdelle

4 nektariinia
muutama viipale ilmakuivattua kinkkua
puhvelimozzarellaa
tuoretta chiliä
oliiviöljyä, suolaa, mustapippuria

Poista nektariineista kivet ja pilko ne neljään osaan. Liruta lohkojen päälle hiukan öljyä.  Grillaa nopeasti niin että saavat väriä ja makeutuvat entisestään. 

Kokoa salaatti lautasille: grillatut nektariinit, kinkkuviipaleet ja suupaloiksi revitty mozzarella. Pilko tuore chili ohuiksi siivuiksi ja levittele joukkoon - siemenineen jos tykkäät poltteesta. Ripsuttele päälle hiukan suolaa, mustapippuria ja oliiviöljyä. Syö joutuin pois kuleksimasta.

24.6.2017

Keskikesä ja muutosmieli



Keskikesän korvalla tuli yhtäkkiä uudistusmieli. Mökki on sisältä siinä asussa mihin se yhdeksän vuotta sitten ensimmäisen suven remontissa laitettiin. Yhdeksän vuotta alkoi tuntua yhtäkkiä pitkältä ajalta katsella samoja seiniä. Kun kerran on tämä värikokeilujen ja sisustuksen leikkikenttä niin miksei laittaisi vähän pintoja pikkuhiljaa uusiksi ja kokeilisi jotakin uutta. Homma on vielä tanakasti miettimisasteella, mutta saattaisi olla että toinen pintaremonttikierros alkaa olohuoneesta. Palataan näihin aatoksiin.

On muutamia asioita joita ei tee mieli uudistaa. Yksi niistä on tämä alakerran makuuhuoneen sininen Kiurujen yö -tapetti. Portaikon alkuperäiseen vaaleanpunaiseen seinän väriin  tuskin myöskään kosketaan. Eikä ehkä eteisen 60-luvun vihreään tapettiinkaan. Mutta olohuone juu, ja ehkä keittiöönkin jotain pientä uutta...



22.6.2017

Kesäeloa pellonreunassa


Elo on asettunut kesäuomiin pellonreunassa. Aamukahvi porisee, tuuli humisee, grilli suhisee, sade ropisee, tuli rätisee hellassa. Linnut laulelevat menemään ja käki kukkuu jossakin. Sauna tuoksuu mäntysuovalta, lauteet on vasta pesty. Ei ole kiire minnekään, kuunnellaan kun nyrkkipyykillä pestyt pienet vaatteet kuivuvat ulkoilmassa.

20.6.2017

Yöpöydällä kesäkuussa


Kesäloman ensipäivien asetelma yöpöydällä. Ensimmäiset syreenit alkavat vedellä pihassa viimeisiään. Nappasin oksan vanhaan Riihimäen lasipurkkiin sängyn viereen, ettei mene hetkeäkään syreenin tuoksua hukkaan. Onneksi pihasta löytyy pariakin eri syreenilajia, kohta aloittavat kukintansa vuorostaan valkoiset tuoksujat.

Muuta yöpöytäsetelman kaunistusta: Esteri Tomulan Arabialle kuvioima pieni seinälautanen, karpalo kukkineen. Autotallikirppikseltä ostettu Valinten hauska kermanvalkoinen pöytävalaisin. Gunvor Olin-Grönqvistin keraaminen valkosipuli jonka hankin itselleni joitakin vuosia sitten vähän niinkuin kouluaikojen muistoksi. Isokokoinen sinivalkokuvioinen Arabian Paju-tarjoiluvati jonka kuvion on suunnitellut Anja Jaatinen-Vinquist - kirppislöytö sekin. Kaikki nämä esineet ovat keskenään kovin erilaisia mutta sitten kuitenkin yhdessä tosi kaunis soppa.



16.6.2017

Finnish Design Shop -arvonnan voittaja on...


Kiitos paljon kaikille Finnish Design Shop -arvontaan osallistuneille, teitä olikin iso joukko! Teidän ylivoimainen suosikkinne kolmesta huipusta palkintovaihtoehdosta olivat ihanan värikkäät Marimekon Ojakellukka -lakanat. Tyylikäs Artekin Riihitie -ruukku valkoisena tuli hyvänä kakkosena ja Steltonin 50-lukulaisesta Freja-kannusta tykättiin myös paljon.



Riihitie-ruukun valitsi muuten itselleen myös arvonnan onnekas voittaja.
Hän on...


Paljon onnea Katja! Tarkkailehan sähköpostiasi, laitan sulle pian lisätietoa voitosta :)

Ja kaikille muille vinkiksi että Finnish Design Shopin kesäale on juuri alkanut. Tuolta löytyy!


15.6.2017

Sataa sataa



Parin sadepäivän aikana mökillä elinpiiri pienenee talon ja saunan kokoiseksi. Notkutaan keittiön pöydän ääressä närppimässä jotakin pientä syötävää, makoillaan sohvalla ja koko ajan jotenkin nukuttaa. On vähän utuista, myös pään sisällä. Jos ulos on pakko mennä, se tehdään loikkien niin että jalat koskevat mahdollisimman vähän vetiseksi pesusieneksi muuttunutta pihamaata.

Saunoessa sade on edukseen. Löylyt ylälauteella ovat kosteat ja lämpö tuntuu erityisen hyvältä pienestä ikkunasta läpimärkää maisemaa katsellessa.

14.6.2017

Seko seko -kesäkukat



Joka vuosi tapahtuu tämä sama: päätän etukäteen että tänä kesänä laitan maalle aivan hullun tyylikkäät kesäkukat. Ehkä vain yhtä lajia isot läjät yhdenmukaisiin astioihin niin että pihasta tulee hillitty ja hallittu kokonaisuus. Ja yhtä varmasti joka vuosi sekoan puutarhamyymälässä ja ostan sekalaisen läjän kaikenlaista horsmaa, ilman minkäänlaista johdonmukaista valintaperustetta. Niitä valikoituu lähinnä sen perusteella missä on kivat värit, mitkä ovat halpoja ja mitkä näyttävät sympaattisilta.

Tämän kesän puutarhamyymäläsekoilun tulokset näyttävät kaatosateessa tältä. Istutusastiat ovat tietenkin vajasta löytynyttä sitäsuntätä, vastoin kaikkia ennakkosuunnitelmia. Kasvivalikoimassa on valkoista lobeliaa (alunperin ajatus oli että PELKKÄÄ valkoista lobeliaa), risiiniä, lankaköynnöstä, krassia ja petunioita parissa värissä. Tuo risiini on ollut inspiskansiossa pitkään, nyt se testataan. Kasvaa kesän mittaan ilmeisesti ainakin noin metriseksi ja tekee todella vaarallisen myrkylliset siemenet. Täytyy siis hyvissä ajoin leikata kukkavanat pois etteivät siemenkodat varmasti ehdi kehittyä. Risiinin kukat eivät ole vissiin kovin kummoiset, joten tässä myrkkyennakoinnissa ei juuri mitään kauneutta häviä. Minusta sen kauneus onkin just noissa lehdissä ja varsissa.

Jos tämä kesäkukkahomma kuitenkin menee aina tällä sekoperiaatteella, voisin jatkossa aivan mainiosti jättää ne turhat tyylikkyyssuunnitelmat kokonaan väliin. Käyttää senkin ajan vaikka pellon tuijotteluun.


12.6.2017

Maanantai maalla



Maanantai mökillä. Sataa vettä ja aamiaiseksi paistetaan uusien perunoiden jämät. Kiiruisen viikon jäljiltä nukuttaa ja maalla nukuttaa vielä kaksin verroin. Herätessä mielessä ovat pellonreunan kesäpuuhat; saunominen, kesäkukkien istutus, käsitiski, ynnä muut. Isompienkin hankkeiden piirtely kutkuttaisi, aletaan ehkä sommitella aamiaisterassia talon päätyyn. Enää muutamia päiviä lomien alkuun ja sitten voidaan iskeä lapio maahan.

Laitan aina silloin tällöin Instagramiin videonpätkiä täältä maalta, milloin mistäkin tunnelmista ja puuhista. Hetken vielä siellä Instastoriesissa on eilisen kyökkipuuhastelun näkymiä, käykää kurkkimassa jos tykkäätte. Pieniä tuokiokuvia tulee sinne kesän mittaan varmasti lisääkin.

Niin ja vielä ehtii osallistua FinnishDesign Shop -arvontaan, se on vielä parin päivän verran käynnissä! Tällä hetkellä taitaa kolmesta palkintovaihtoehdosta Marimekon Ojakellukka -pussilakana olla suosituin, saas nähdä vieläkö kaunis kannu ja upea ruukku loppumetrillä kirivät.


Blog Design by Get Polished