8.10.2017

Halonhakureissulla



Aiemmin kirjoittelin suunnitelmastani maisemoida Ikea-kassi -arkeani, kunhan Hay:n suunnittelemat versiot sinisistä Frakta-jättikasseista tulevat myyntiin. No nyt ne tuli ja kävinkin oitis ostamassa itselleni uuden halkokassin. Pieni juttu (ja pieni raha) vaihtaa yksi sininen kassi hillitympään ja vot, kyllä nyt kelpaa kantaa kellarista polttopuita ponnari heiluen yläkertaan. Ilmat ovat viilenneet ja kaakeliunissa rätisee tuli harva se ilta - halkoja pitää siis rontata rappusia ylös tämän tästä. Ja mikäs on noin nätillä halkokassilla kantaessa. Eikä haittaa vaikka se jää nyt seilailemaan tyhjänä pitkin asuntoa seuraavaa kellarireissua odotellessa.

Tämä meidän kotitalo kaupungissa on rakennettu vuonna 1906. Muilta osin taloa on vuosikymmenten varrella moneen kertaan remontoitu, mutta hämyisessä kellarissa on vielä tallessa jälkiä sen alkuvaiheilta. Kellarikoppien oviin on piirrelty lyijykynällä kaikenlaista; numerosarjoja, nimiä ja vuosilukuja. Niitä katsellessa alkaa mielikuvitus laukata: Kuka on haaveillut onnesta ja avioliitosta mutta yliviivannut sanat? Keitä mahtoivat olla Inga ja Jaakoppi ja millaista heidän elämänsä tässä talossa on silloin joskus ollut? Minä pydähdyn aina alakerrassa käydessäni erityisesti katselemaan hauskoja profiilikuvia, joita yhdestä ovesta löytyy. On silmälasipäinen mies, pitkänenäinen mies ja kolmas joka voisi mun mielikuvissani olla vaikka poliisipäällikkö. Lienevät piirrelty vuonna 1923 - ainakin tuo vuosiluku löytyy piirrosten tuntumasta.

Yläkertaan kiivettyä ja takkaan tulta viritellessä kellarin tarinat pyörivät vielä elävinä mielessä.


1 kommentti :

  1. Heh, noita kasseja on tosiaan työkaverin kanssa odotettu. Pitää hakea ainakin sata. Upea kaakeliuuni, mutta apua jos halot pitäisi ostaa tuollaisissa pikkupusseissa ;) Taidan olla liian maalta.

    VastaaPoista

Blog Design by Get Polished