Entä jos oltaiskin ostettu ihan uusi asunto?

 

Meidän kotitalo talvella. Kuva: Stella Harasek

Kaupallinen yhteistyö: Bonava Suomi Oy

 

Viime vuodenvaihteessa elettiin jänniä aikoja kun teimme kaupat tästä nykyisestä kaupunkiasunnostamme. Tämä koti on kaksio vuonna 1917 rakennetussa kansallisromanttisessa kivitalossa Helsingin Punavuoressa. Kauppojen jälkeen tehtiin asuntoon kokolailla täysi remontti. Remonttiväsymyksen keskellä mietin muutamaan otteeseen että mitäs jos oltaisiinkin ostettu ihan uusi asunto? Sellainen mihin ei olisi tarvinnut itse tehdä yhtikäs mittään, vaan kaikki pinnat ja matskut olisivat olleet valmiiksi tuliteriä. Ja sellaisesta taloyhtiöstä jonka tulevia remontteja ei olisi tarvinnut alkaa miettiäkään vuosikausiin. Leikitäänpäs hetki tätä ajatusleikkiä. 

 

Alppilan vuokrayksiöstä tehtiin lehtijuttukin.

Tällaista oli Harjutorinkadulla. kuva: Mikko Rasila

 

Kalevala-lautasia Korppaanmäentien kaksion seinällä.

Olenkohan aikuisiällä asunutkaan ihan uudenkarheassa talossa? Piti oikein alkaa tarkemmin muistella asumishistoriaani. Tässä kahdeksan edellistä asuntoani Helsingissä noin viidentoista vuoden ajalta, viimeisin viimeisenä.

1. 20-neliöinen yksiö Luoteisväylällä Lauttasaaressa, rakennusvuosi 1960

2. 100-neliöinen kommuuniasunto Eteläisellä Hesperiankadulla Töölössä, rv 1927

3. 30-neliöinen yksiö Porvoonkadulla Alppilassa, rv 1960

4. 25-neliöinen yksiö, Harjutorinkadulla Kalliossa, rv 1925

5. 35-neliöinen kaksio Kaarlenkadulla Kalliossa, rv 1930

6. 60-neliöinen kaksio Korppaanmäentiellä Pikku Huopalahdessa, rv 1990

7.  85-neliöinen kolmio rivitalossa Hallainvuorentiellä Myllypurossa, rv 2007

8.  50-neliöinen kaksio Viiskulmassa Punavuoressa, rv 1890

Kohdat 4, 5 ja 7 olivat omistusasuntoja, muut vuokralla. Neljässä ensimmäisessä asuin sinkkuna, neljässä viimeisessä tuon mun aviomiehen kanssa. Lähimpänä uutta näistä oli kohdan 7 rivitalo, siellä olimme toiset asukkaat. Aika pitkälti vanhempaan asuntokantaan näyttäis olevan kallellaan. Vaikkakin usein asunnon valinnan ovat ratkaisseet ensisijaisesti muut tekijät kuin talon ikä; edullinen hinta/vuokra, sijainti, asunnon fiilis jne.

Kuva:Bonava

Jos olisimme nyt asuntoa etsiessä katsoneet ihan vasta rakennettua, olisimme todennäköisesti kallistuneet budjettisyistä Hitas-asuntoon. Haluamme asua lähellä Helsingin keskustaa ja vapailla markkinoilla uudet neliöt ovat kalliita. Hitas-systeemin tarkoituksenahan on tarjota kaupunkilaisille kohtuuhintaisia omistusasuntoja – ne ovatkin pääsääntöisesti selkeästi edullisempia kuin vastaavat uudet vapailla markkinoilla. Hitas-talot sijaitsevat aina Helsingin kaupungin vuokratonteilla. Kaupunki määrittää aina asuntoa myytäessä sille Hitas-jälleenmyyntihinnan, jota korkeampaan hintaan asuntoa ei saa myydä.

Ja sitten budjettia tarkemmin laskemaan. Uuden Hitas-asunnon ylläpitokustannukset näyttäisivät olevan hiukan korkeammat kuin tällaisessa omalla tontilla sijaitsevassa vanhassa yhtiössä. Jos ajatellaan että kuukausittaiset kulujen pitäisi pysyä samana, olisi asunnon oltava siis velattomalta hinnaltaan jonkin verran tätä meidän nykyistä edullisempi. Kaupungin keskustan tuntumassa haluaisimme pysytellä, joten sitten vain katselemaan mistä löytyisi Hitas-kohde mahdollisimman lähellä Helsingin ydintä. Katsotaanpa mitä löytyy asuntorakennuttaja Bonavan valikoimista – Bonavahan mut tähän ajatusleikkiin yhteistyön merkeissä haastoikin.

Kuva: Bonava

Jos nyt ynnäilin eurot ja lainakuviot oikein, niin suurinpiirtein tuollaiseen Bonavan Kruunuvuorenrannan kaltaiseen kohteeseen olisimme saattaneet tarttua.

Neliöitä olisimme saaneet siis reilusti enemmän (78m2) kuin nyt (54 m2). Ei hullumpaa. Entäs se sijainti sitten? Kruunuvuorenranta vaikuttaisi ensisilmäyksellä olevan hiukan etäällä keskustasta. Ja entä asunnon fiilis, se tärkeä valintakriteeri? Ei auta kuin mennä aluetta ja taloa tarkemmin tutkimaan. Palataanpa tähän ajatusleikkiin pian toisessa postauksessa.