3.4.2011

Tiskit pöydällä


Aamiaisella on juhlavaa juoda mehua jalallisesta, suurikokoisesta lasista. Kirppikseltä ostetut Oiva Toikan Pioni -lasit ovat olleet kovassa käytössä.

Riihimäen lasin lumihiutalekuvioiset juomalasit ovat ikuinen keräilykohteeni ja niitä on kertynyt kaappiin parinkymmenen sentin kappalehintaan jo nelisenkymmentä.Yleensä niitä on näkynyt kirppiksillä kohtuullisen usein, mutta viimeaikoina harvemmin. Ovatkohan Suomen lumihiutalelasivarannot pikkuiljaa ehtymässä?


Dishes drying on the kitchen table after washing up.

16 kommenttia :

  1. Oi miten ihant tiskit! Voi miten odottelen kesäkotielämää ja käsitiskejä!

    Ne lumihiutaleet taitaa olla kohta kaikki sun varastoissa...

    VastaaPoista
  2. Ne lumihiutaleet, jotka on ehjiä, on varmaan sulla. Meilläkin on ollut noita mökillä, mutta ne alkaa kaikki olla reunasta lohkeilleita. :(

    VastaaPoista
  3. Mun tiskit aika harvoin näyttää yhtä hehkeiltä kuin noi ylemmän kuvan riemunkirjavat kaunottaret. Ehkä son se maalaisilma?

    VastaaPoista
  4. En varannoista tiedä, mutta teidän köökki on ihana, kerrassaan raikas ja keväinen, tuli oikein iloinen mieli kuvia katsellessa, mukavaa ja inspiroivaa ensi viikkoa.

    VastaaPoista
  5. Sukujuhliinko noita keräilet kun sulla noin monta on? :)

    VastaaPoista
  6. Hahaa, juu saattaa olla että valtaosa laseista on jo mun kaapissani! :) En vain raaski jättää kirppikselle jos näen ehjän ja edukkaan lumihiutalelasin. On ne pariin kertaan olleet kaikki yhtäaikaa käytössäkin, kun on ollut isot kesäjuhlat.

    VastaaPoista
  7. Ihanaa miten kaikki nuo värit sopivat yhteen kaikessa kirjavuudessaankin! Niin kesäisät, ah ihanaa, pian se on täällä.

    Niinkun on myös torit ja peräkärrykirppikset josta lumihuitaleitakin ehkä löytyy lisää! :)

    VastaaPoista
  8. Osa lumihiutaleista on täällä mun kaapissa :-) Mulla on myös sellaista toista kuviota joka ihan selvästi samaa sarjaa, mutta "viirut" on pystyssä eikä tähtinä ja niiden kärjissä ne samat pallukat. Jos tosta selostuksesta nyt voi tajuta...

    VastaaPoista
  9. Joo Lyde, tiedän mistä puhut! Nekin on tosi kauniita, on pitänyt jarrutella etten ryhdy niitäkin kaappeihin hilloamaan :D

    VastaaPoista
  10. Onpas sinulla ihastuttava blogi! Kauniita retrojuttuja ja räsymattoja.

    VastaaPoista
  11. Vai sinne ne lumihiutaleet ovat menneet, kun tuntuu, ettei niitä löydy enää mistään! Muutamaa kaipaisin...!;)

    VastaaPoista
  12. Kauneutta voi nähdä missä vaan... Kiitos tästä maailmasta, johon viet meitä!

    VastaaPoista
  13. Täälläpäin Suomea lumihiutaleita vielä löytyy. Pikkupaikkojen kirpsat ovat niin mehukkaita kertakaikkiaan!

    Ihanan näköinen tiskivuori - palkinto tehdystä työstä :)

    VastaaPoista
  14. Lumihiutaleita kerää varmasti sinun ansiosta nyt useampikin ihminen =) että ei ihme jos varannot ehtyvät. Omaankin hyllyyn niitä on kertynyt jo 15, tosin ovat käytössä työhuoneella eivätkä kotona. Ikävä kyllä rikoin niistä yhden pari viikkoa sitten, kun pinossa olleet lasit tarttuivat toisiinsa kiinni. Reunasta lohkesi pienet palat, mutta pistin teräviin reunoihin vähän kirkasta kynsilakkaa ja tein siitä kynäpurkin. Hukkaan ei siis mennyt sekään lasi.

    VastaaPoista
  15. Oi! Lumihiutalelasit ovat lapsuudesta tuttuja, ne olivat mehulaseina mamman luona. Nyt kun mamma on nukkunut pois, niin vaaliin niitä rakkaudella omassa kaapissani. Itsetehty viinimarjamehu vaan maistuu parhaalta niistä.

    T:Ainu

    VastaaPoista