11.5.2021

Terassilla







Lämpö tuli ja teki meidän taloon yhden huoneen lisää. Ovi takapihalle avataan heti aamusta ja lintujen mölinä kantautuu ihanasti sisälle asti. Terassin kalustuskin asettuu pikkuhiljaa uomiinsa - sen huomaa siitä että siellä alkaa viihtyä koko ajan useammin. 

Lasitetulle puolelle terassia hankittiin löhösohvaksi Ikean Havsten. Sen kaverina on saman puodin Saltholmen-kahvittelupöytä ja lastutuoleja. Tuoleja on vielä vähän ruuhkaksi asti, mutta ne harvenevat tuosta kunhan mökki valmistuu ja osa muuttaa sinne. Täällä kasvattelen kaikkea keittiössä jatkuvasti kuluvaa syötävää: salaatteja, basilikaa, minttua, lehtipersiljaa, ruohosipulia, valkosipulia ja niin edelleen. Näihin ei tarvitse kummoista viherpeukaloa, senkun tyrkkää kaupan yrttien ja salaattien jämät multaan ja muistaa kastella. Pari kirsikkatomaatin taintakin olen laittanut kasvamaan. Niiden hoidoksi piisaa varkaiden pois napsiminen, se onkin mieluisaa puuhaa kun näppeihin jää niistä niin huumaava kesän tuoksu. Isossa terrakottaruukussa talvehtinut raparperikin on vähästä huomiosta ja koleista keleistä huolimatta ehtinyt jo komean kokoiseksi.

Avokuistin puolella pidän minipuutarhaa. Viljelylaatikossa kasvaa isotähtiputkea, suuriin ruukkuihin on näiden kuvien ottamisen jälkeen muuttanut koristekirsikkapuu ja kanukkapensas. Ja niitä voi istuskella vahtailemassa vanhalla kansituolilla.



Koitan nyt jarrutella istutteluintoa: kesä kuluu mökkiä rakentaessa ja terassikasvien hoidon kanssa voi olla vähän niin ja näin. Jarruttelu onnistuu vaihtelevalla menestyksellä ja on erityisen vaikeaa jos hairahdun kevätpäissäni puutarhamyymälään.
 

29.4.2021

Piha tekee hyvää

 

Kaupallinen yhteistyö: Kekkilä
 
Nyt seuraa piha-asiaa - ja postauksen lopussa viheraiheinen arvonta! 
 
Isot terrakottaruukut on nostettu pois talvisäilöstä ja kumpparit otettu esiin. Joka-aamuinen puhkeavien silmujen vahtausrituaali on lisätty päiväohjelmaan. Kuljeskelen pihalla kahvikuppi kädessä ja välillä kyykistyn nyppäämään pois rikkaruohon sieltä ja toisen täältä. Kuuntelen lintujen juttuja ja ympäröivän asuinalueen heräilyä. Tämä meidän kaupunkikodin puutarha tekee kyllä niin hyvää - totesin sen painokkaasti jo viime kevään koronakurimuksen keskellä ja lausunpa sen uudelleen nyt. 


Paitsi että se tekee meille itsellemme hyvää, on alusta asti ollut ajatus että rakennettaisi sellainen piha joka tekee myös ympäristölle hyvää. Tässä muutama johtoajatus:

-Pihassa kasvaa useampikin puu. Puut sitovat kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia ja varastoivat sen sisältämän hiilen itseensä. Puun istuttaminen on siis aina positiivinen ilmastoteko.

-Siellä täällä kasvaa eri aikoihin kukkivia perennoja, jotta pölyttäjillä on koko kesän paikkoja missä pörrätä. Pölyttäjät ovat ekosyystemille välttämättömiä ja niiden määrä on uhkaavasti vähenemään päin. Haluttiin omassa pihassamme varmistaa että pörriäisiä todellakin suositaan.

-Istutusalueet on katettu kokonaisuudessaan kuorikatteella, joka pidättää kosteutta ja vähentää roimasti kastelun tarvetta. Vettä kuluu siis huomattavasti vähemmän kun kosteus ei pääse paahteessa haihtumaan mullasta niin helposti. Kuorikatekerros on myös pieneliöille suotuisa.

-Ylipäänsä punaisena lankana pihassa on biodiversiteetti eli kasvien ja eliöiden monimuotoisuus. Sitten ollaan tyytyväisiä kun kaikenlaiset kasvit kasvavat ja pörhistyvät, linnut viihtyvät pihapuissa, hyönteiset surisevat ja mönkijät ja mikrobit muhisevat mullassa. 




 

Pihaa on nyt kasvateltu kaksi kesää ja jonkinlaisen kerroksellisen pörheän puutarhan itu tässä jo on. Koko homman perusta oli iso määrä hyvälaatuista multaa. Olisi tarkoitus että kasvien kasvaessa talon isoista ikkunoista näkyisi eri korkuisina eri etäisyyksillä kasvavaa vihreää, ja näkymät lähellä oleviin naaapureihin peittyisivät. Nurtsia ei ole lainkaan, vain istutusalueita ja kulkureittejä - ja lapsoselle leikkipaikka.


Tämmöisen pihan keväisiä huoltotoimenpiteitä:

-Kevätlannoitetaan ja kalkitaan kasvualustat.

-Isutusalueita siistitään levittämällä uusi ohut kerros kuorikatetta. 

-Puut ovat vielä niin pieniä että lakastuvia lehtiä tulee aika vähän, ne jätetään uuden kuorikatteen alle maatumaan.

-Kivituhkaisista kuljeskelureitit haravoidaan ja tasoitetaan siisteiksi

-Syksyltä jääneet lakastuneiden perennojen varret napsitaan matalaksi ja hortensioista nyppästään vanhat kukinnot pois.

-Leikataan pensasaita jotta se kasvaa entistä tuuheampana.

-Nypitään siellä täällä nousevat vähäiset rikkaruohot tuoreeltaan pois.

 

Ja näiden lisäksi on siten tietenkin kevätinnostuksen huuman mahdollisesti aiheuttama kasviralli. Mennään puutarhamyymälään ja seotaan. Ostellaan uusia taimia ja kaivetaan pihaan sinne tänne uusia kuoppia niille. Meillähän on tämän pihan rakentamisen pohjana tutun pihasuunnittelijan tekemä piirros, jossa viheralueet ja kulkureitit on määritelty ja istutuksista on suuntaa-antavat ohjeet. Siihen on aina hyvä palata kun kasviostoksilla on lähtenyt lapasesta - mihin kannattaa minkäkin korkuista kasvia sijoitella ja minkä tyyppiset vihreät viihtyvät missäkin päin pihaa.


 

Napakan budjetin pihassa on tehty hommia DIY-hengellä. Tässä esimerkiksi itse laatimamme suuri istutusallas, joka samalla tasoittaa terassin ja pihan korkoeroa. Mainitsen ylepänä, että tämä on myös ihka ensimmäinen rappaustyöni koskaan, katselin työohjeet mistäpä muualtakaan kuin Youtubesta. Isutusaltaassa kasvaa monen korkuista perennaa; muun muassa komeamaksaruohoa, varjoyrttiä, isotähtiputkia ja kimikkiä. Ja kaiken keskellä odottaa pörhistymistään sirotuomipihlajan taimi.


Napakkaa budjettia edesauttavat myös jakotaimet. Niitä kannattaa kyyläillä kavereiden pihoista, tehdä vaikka vaihtokauppaa jos omassakin pihassa on jo tarvis jakaa perennoja. Tässä kohtaa istutusaluetta nostelevat päitään Vihreän talon pihasta muistoksi ottamani varjoliljat. Kun kävin talossa viimeisiä kertoja, pakkasin takakonttiin vähän kotkansiipeä ja varjoliljojen sipuleita. Aina pihalla niiden ohi kulkiessa fiilistelen edellisellä mökillämme vietettyjä huippuja aikoja. 

Vielä yksi pienen pihabudjetin vinkki. Jos pystyy vastustamaan puutarhamyymälöiden houkutusta keväällä ja kesällä, on hyvät apajat tehdä löytöjä syksyllä kauden lopulla, kun taimet ovat jo lakastumaan päin. Silloin alet voivat olla jopa -70%, ja vaikka taimet eivät olekaan enää niin hehkeitä, niin samalla tavalla niissä on voimaa nousta seuraavana kesänä uuteen loistoon.


Näiden viime syksynä istutettujen kepukoiden kasvua odotan ehkä eniten kuumeisesti. Lasitetulla terassilla on keskikesän paisteessa aivan pirun kuuma. Istutimme Alvar Aallon hengessä varjostaviksi kasveiksi villiviiniä kiipeilemään istutusaltaasta parveketta kohti. Toive olisi, että ne muodoistaisivat kasvaessaan tiheän vihreän lehtiverhon, jonka suojassa voisi sitten helteillä piilotella. Ja samalla myös talon sisätilat viilenisivät, kun lämpö ei hohkaisi terassilta keittiöön. 



Ja nyt seuraa vinkkaus: tervetuloa meidän pihalle virtuaalisesti ensi maanantaina 3.5. klo 17-18! Silloin nimittäin lähetetään täältä Kekkilän IG-Live, jossa puhutaan kerroksellisen ja luontoystävällisen pihan perustamisesta. Lähetys on siis nähtävissä silloin Kekkilän Instagram-tilillä. Kekkilän puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallion ja puutarhatoimittaja Johanna Vireahon kanssa poristaan silloin pihajuttuja ja vastaillaan mieluusti teidän lähettämiin kysymyksiinkin. Mari ja Johanna ovat rautaisia ammattilaisia ja osaavat vastailla varmasti kimurantimpiinkin vihertiedusteluihin, koskivatpa ne kasvilajeja, multaa, pihasuunnitteluvinkkejä tai mitä tahansa pihan perustamisen teemaan liittyvää. Ja minä osaan tietty kertoa omista pihakokemuksistani. Kysymyksiä voi heitellä liven aikana Instassa, mutta voipa niitä nakata vaikka tämän postauksen kommenttilaatikkoonkin. Jos siis joku asia pihapuuhissa askarruttaa niin kerro vain!

Ja sitten se arvonta: kaikkien tähän postaukseen perjantaihin 7.5. mennessä kommentoineet osallistuvat tällaisen hienon Kekkilän Vihervalaisimen arvontaan. Jätä siis vain kommentti niin olet mukana, simppeli homma! Voittajan tavoittamista helpottaa jos jätät sähköpostiosoitteesi kommentin mukana. Saa siis kysellä piha-aiheisia kysymyksiä Liveä varten, mutta pelkkä huikkauskin kommenttilootaan toki riittää, jos ei ole mitään pihaan liittyvää kysyttävää juuri nyt mielen päällä. Onnea matkaa ja eikun osallistumaan!

EDIT: Arvonta on päättynyt ja voittaja löytynyt!


27.4.2021

Meillä on rakennuslupa!

Ja niin kävi että eilen kopsahti Lupapisteeseen päätös että rakennuslupahakemuksemme on hyväksytty. Kyllä se nyt siis niin taitaa olla että juhannuksen alla alkaa tämä mökki nousta. Tiedossa kyllä oli ettei luvan suhteen ollut mitään suuria kompastuskiviä, olinhan konsulteerannut rakennusvalvontaa etukäteen mökin lupakuvista, asemoinnista jne. Mutta kyllä yhtä kaikki juhlavalta tuntui kun rakennuslupa tuli, nyt on virallista että voidaan ryhtyä toimeen! Luvan käsittely sujui mökkikunnassa erittäin sutjakasti, naapurien kuulemisineen hommaan kului pyöreästi kaksi viikkoa. Ylipäänsä koko luvanhakuprosessi tässä kunnassa oli tosi mukava ja sujuva, tiedän että homma voisi olla paljon mutkikkaampaakin.

Sitten itse rakennusprojektin käytännön kimppuun. Aloitetaan maanrakennustöistä. Niitä ollaankin odoteltu vesi kielellä, niiden kustannusten myötä selviää myös aika tarkalleen mökin lopullinen hintalappu. Maanrakennusrakoitsija onkin jo pyörähtänyt tontilla vastaavan mestarin kanssa puntaroimassa ja pian pähkäillään porukalla vaihtoehdot ja tehdään päätökset. Itse hoidellaan pihapiirissä vielä muutamia siivoushommia ja tuumasinpa vielä laittaa tontilla olevan huussiinkin hyvään käyttökuntoon raksaa varten. Sitten mennään.

25.4.2021

Astiat voi vuokratakin - ja nyt myös pannut ja kattilat

 

Aikalailla tasan vuosi sitten kirjoittelin tänne Arabian mainiosta Astiapalvelusta. No nyt Astiapalvelu on laajentunut ja muuttunut entistä huipummaksi: vuokrattavana on nyt Arabian lisäksi Iittalaa, Hackmania ja Fiskarsia. Mukaan on tullut astioiden rinnalle lasistoja ja tarjoiluastioita, aterimia sekä kattiloita ja pannuja.


Astiapalvelu perustuu ajatukseen ettei astioita tarvitse omistaa, vaan ne voi vuokrata tarpeen mukaan. Ja systeemi on vieläpä vuokraajalle erittäin fiksun hintainen. Jos jokin astia rikkoutuu vuokra-aikana, saa myymälästä uuden ehjän tilalle. Minimi vuokra-aika on vuosi, jonka jälkeen voi joko lunastaa astiat itselleen lunastushinnalla, tai palauttaa ne myymälään. Palautetut astiat myydään Arabian ja Iittalan huipussa Vintage-palvelussa eteenpäin uusiin koteihin. Tähän suuntaan kuluttaminen koko ajan menee, entistä enemmän suositaan kiertotaloutta, vuokrataan ja lainataan. 

 


 


Vuosi sitten vuokrasin Astiapalvelusta Arabian ihania sinikuvioisia 24h Tuokio -astioita. Ne ovat olleet kovalla käytöllä ja jäävätkin nyt vuokra-ajan päätyttyä meille pysyvästi. Tällä kertaa testaan valikoiman uutuuksia: kattiloita, pannuja, aterimia - ja tietenkin astiarakastajana myös astiauutuuksia. Vuokraaminenhan sujuu todella simppelisti. Astiapalvelun sivuilla valkataan halutut tuotteet ja määrät, ja sitten napsutellaan maksukortin tiedot. Astiat tulevat huolellisesti pakattuna postitse noin vajaassa viikossa ja postikulut sisältyvät hintaan. Homma on tehty tilaajalle erittäin helpoksi.


Astiapalvelun valikoima on nyt todella mukavan laaja, tuolta sitä voi selata kokonaisuudessaan. Astioita, laseja ja aterimia löytyy nyt todella moneen makuun Paratiisista Raamiin, Kartiosta Kastehelmeen ja Scandiasta Savoniaan. Tarjoiluastioista on saatavilla monenlaiseen kattaukseen osuva Essence-setti. Ruoanlaittoon on kolmen kokoista satsia Hard Face -kattiloita ja -pannuja.  

 


 

 


Vuokrattavien astiastojen osat ovat aina muki, syvä lautanen, leipälautanen ja ruokalautanen. Vuokraushinnat vaihtelevat hiukan sarjasta ja tietenkin määrästä riippuen. Esimerkiksi tällaisen neljän hengen Raami-satsin (4 mukia, 4 kulhoa, 4 leipälautasta, 4 ruokalautasta) vuokraushinta on 13,90 euroa kuukaudessa. Jos haluaisi lunastaa tällaisen paketin itselleen vuoden vuokra-ajan päätyttyä, olisi lunastushinta tälle pompsille 60 euroa. Savonia-aterimet neljälle kustantavat 2,90 euroa kuussa ja lunastushinta on 16 euroa.

 

 

Tässä esimerkki vuokrattavista Hard Face -kattiloista ja pannuista. Tältä näyttää keskikokoinen kattilasarja M, jonka vuokraushinta on 13,90 euroa kuussa ja lunastushinta vuoden jälkeen 15 euroa. Se sisältää 5l ja 3l kattilat sekä 26cm paistinpannun. Erittäin passeli paketti esimerkiksi mökille - nämä menevät meidän uudelle landelle kunhan se toivottavasti kesällä valmistuu. Mökille voisi vuokrata tuolta oikeastaan melkein kaikki tarvittavat ruokailuastiat. Ja jos jollakulla olisi vaikka vuodeksi vuokrattu mökki, niin silloinhan astioidenkin vuokraaminen sinne olisi ihan nappi homma.

 


Astioiden vuokraus lahjaksi on myös mainio idea. Esimerkiksi kotoa pois muuttavalle nuorelle voisi osua ja upota pieni paketti astioita, aterimia ja/tai pannut ja kattilat. Tai astiakeräilijälle pieni satsi Birger Kaipiaisen ihanaa Paratiisia. Tai setti Teemaa oman työhuoneen vuokranneelle etätyöläiselle. Tai kasvaneelle perheelle lisää samaa astia- tai aterinsarjaa, jota kaapista jo löytyy.


Kaikki tarkemmat tiedot mainiosta vuokraussysteemistä ja mm. lunastushinnaston näet tuolta Astiapalvelun sivuilta.




 

20.4.2021

Mökkihankkeen kuulumisia


Pari viikkoa sitten mökkitontilla oli vielä aika reilusti lunta ja järven jääkin vielä kantoi. Kipitin varovasti katsomaan pihapiiriä järveltä käsin ja napsimaan pari talvikuvaa muistoksi ajalta ennen rakentamista. Niin, me todellakin rakennetaan tänä kesänä uusi hirsimökki - se ei meinaa millään mennä tajuntaan, vaikka koko ajan tehdään sen eteen konkreettisesti töitä. Tänään juuri hoksasin että NIIN, kun rakentaa uuden mökin niin sitä ei tarvitse sitten lainkaan vuosikausiin remontoida. Olen niin tottunut koko ajan remppaamaan jotakin mökillä, että tämä tuntuu nyt aivan ylelliseltä ajatukselta. 



Mitä mökkihankkeelle nyt siis kuuluu, missä mennään? No, tähän mennessä tapahtunutta: 

Mökin suunnittelun alkuvaiheessa palkkasimme hankkeeseen pääsuunnittelijan/vastaavan mestarin. Molemmat hommat hoitaa yksi ja sama henkilö jolla on kumpaankin pestiin pätevyys, löysimme hänet kunnan rakennusvalvonnan vinkistä. Ja vastaavan mestarin ja rakennusvalvonnan suosituksilla löysimme sitten myös mökin sisäpuolen urakoitsijan ja maanrakentajan, heidäkin on nyt siis varattu hommiin. 

Samoin mökin suunnittelun edetessä olin matkan varrella rakennusvalvontaan yhteydessä ja katsastutin suunnitelmia ja rakennuksen asemointia etukäteen rakennustarkastajalla. Vastaava mestarikin kävi piirustuksia läpi ja antoi omat (todella hyödylliset!) kommenttinsa. Lupahakemus on nyt jätetty. Kunhan rakennuslupa toivottavasti sitten kopsahtaa plakkariin ja loputkin lumet ovat sulaneet, aletaan maatöitä oitis edistää.  

 

 

(Mun paras vinkkini mökin rakennushankkeen aloittamiseen onkin tämä: kannattaa olla hyvissä ajoin etukäteen yhteydessä mökkikunnan rakennusvalvontaan. Sieltä saa tietoonsa paitsi oman tontin rakentamisen tarkat reunehdot uuden mökin suunnittelun suuntaviivoiksi, myös niitä kokeneiden osaajien yhteystietoja. Rakennushanke ja luvan hakeminen sujuvoituu, kun rakennusvalvonta tietää etukäteen missä mennään ja tekijät ovat ennenkin olleet vastaavissa hankkeissa samalla seudulla mukana. Esimerkiksi tämän meidän mökkikunnan rakennustarkastaja tuli mielellään tontilla käymään ja katsasteltiin yhdessä kaikki muuttujat ja mahdolliset pätevät tekijät läpi, ennen kuin aloin suunnitellakaan mökkiä Honkarakenteen kanssa. )

 

Ollaan aivan hyvässä aikataulussa. Jos ei mitään ihmeellistä tule eteen ja lupa napsahtaa kohtuullisessa ajassa, alkaa mökki nousta juhannuksen alla. Mutta kaikkea ihmeellistähän VOI vielä tulla eteen, rakentaessa ei koskaan tiedä. Maatyöt ja perustaminen ovat ehkä nyt se suurin jännitysmomentti ja kustannusyllätys, ne alkavat hahmottua tarkasti vasta sitten kun kaivinkoneen kauha pääsee kuopaisemaan maata.

12.4.2021

Ehdolla!

Sain taannoin ilahduttavan tiedon: olen ehdolla Finnish Design Shopin Influencer Awards -kilpailussa! Ja aika kovaan joukkoon olenkin siellä yltänyt, mukana on todella laaja ja taitava sakki sisustusalan vaikuttajia. Minäkin löysin joukosta paljon uutta seurattavaa, kannattaa käydä siis selailemassa ehdokaslistaa. Ja suosikkiaan voi äänestää vielä tänään 12.4. Käykäähän painamassa Vote-nappia suosikkinne kohdalla! Jos sattuisi niin, että Vihreä talo (joko blogi tai Insta-tili) olisi suosikkinne, olisin enemmän kuin kiitollisna. :)
 

30.3.2021

Vintage-astiakeräilijän näyttelytilassa tänään


Ruokakomerosta on tullut jatkuvasti muuttuva astianäyttely. Esineet vaihtelevat paikkojaan hyllyillä sen mukaan mitä on kulloinkin käytössä ja mitä kulloinkin lepovuorossa. Nyt komerokomennon saivat esimerkiksi talven yli ruokapöydällä esillä olleet Arabian Valencia -kynttilänjalat. Ne ovat tuo koboltinsinisellä kuvioitu kolmikko kolmanneksi alimmalla hyllyllä. 

Käyttöesineiden seassa on myös muutamia koriste-esineitä, niin kuin Toikan lasilintuja on ylähyllyillä kököttämässä. Siellä ne ovat turvassa 4-vuotiaan näppien ulottumattomissa, mutta samalla näkysällä. Niitä voi tervehtiä aina kun komerossa pyörähtää. Nyt hyllyltä tuijottaa myös mainio Armi Tevan keraaminen Naama (kolmanneksi ylin hylly). Se etsii vielä lopullista paikkaansa talossa ja on väliaikaisesti näytillä ruokakomeronäyttelyssä. 

Keräilijän arkinen näyttelytila. Museo josta voi napata esineitä käyttöön mielensä mukaan milloin vain. Siellä ovat mun rakkaat vintageastia-aarteeni ja kirppislöytöni iloisesti samassa ripustuksessa talouspaprurullien ja kierrätyslootien kanssa.




 

20.3.2021

Terassituumailuja mökille

 

Mökin suunnittelu saatiin siis valmiiksi, mutta kaikenlainen miettiminen ja päätöksenteko sen ympärillä jatkuu. Päätöksiä pitäisi seuraavaksi alkaa puntaroida ainakin seuraavista: mökin väritys, sisätilojen pinnat, kalustus, valaistus ja niin edelleen. Väritys taitaa olla näistä kiireisin, se tarvitaan rakennuslupahakemukseen. Vähiten kiireisten joukossa on terassi - ja tietenkin just sitä tekee nyt jostakin syystä eniten mieli miettiä.

Mökin pystytyksen yhteydessä ajatellusta terassista valmistuu vain tuo "ylin porras". Mahdollinen laajennusosan teemme sitten itse pikkuhiljaa myöhemmin, ehkä vasta seuraavana kesänä. Piirtelin hiukan miltä terassi voisi kokonaisuudessaan näyttää valmiina. Mietinnössä on ollut isokokoinen alue johon mahtuisi mukavasti makoilemaan auringossa ja muutenkin oleskelemaan. Koko systeemi saisi olla mahdollisimman vähäeleinen, korot tuumailtaisiin niin ettei kaiteita tarvita.  Piha jää muuten luonnontilaan metsäiseksi, ajatus on että mökki ja sen yhteydessä oleva terassi ovat selkeä ja linjakas paketti.

Tässä piirustuksessa muuten yksi mökin värivaihtoehdoista, luonnollisesti harmaantunut hirsi - ei lainkaan pöllömpi sekään.

(Maaston ja terassin mallintelin itse, mökkirakennuksen mallinnus on Honkarakenteen.)

7.3.2021

Painavan peiton alla

 

Lapsesta asti sama juttu: en saa hyvin unta jos peitto ei ole painava. Kaikki peitot vertautuvat aina mummolan "tonnitäkkeihin" - tiedättehän ne kiiltäväpintaiset, pumpulitäytteiset täkit jotka painavat kuin synti, joiden alla tulee turvallinen olo ja unen saa sekunnissa? Mummolatäkit ovat muuten loistavia, mutta ne ovat nykypussilakanoihin auttamattomasti liian pieniä. Tarpeeksi paksu ja painava tekokuituinen nykypeitto taas ei tule kyseeseen, koska sen alla ainakin tulee takuukuuma. Aika pitkään käytin kahta peittoa päällekkäin, jotta oli tarpeeksi painoa ja kuuman tullen saatoin töniä toisen syrjään.  

 

Reilu vuosi sitten löysin vihdoin täydellisen peiton, joka painaa tarpeeksi ja jonka alla ei tule tuhtiudesta huolimatta kesälläkään hiki. Täydellistä. Porin Villa ja Peite valmistaa luomupuuvillasta paksuja peittoja jotka ovat justiinsa oikeanlaisia. Nykyään tuo peitto näköjään kulkeekin näemmä osuvasti nimellä painopeitto, kun ostin omani, taisi nimi olla ihan vain "Luomupuuvillapeitto - vahva".  Peitto oli upouutena vähän jäykkis, mutta pehmeni siitä nopeasti supermukavaksi. Ja nyt en enää vaihtais, aivan loistava. Siispä tästä vilpitön suositus painavien peittojen ystäville! Muu perhe kattoo mua kuin outoa lintua, tykkäävät kevyistä peitoista ja nukkuvat joskus jopa PELKÄLLÄ PUSSILAKANALLA - nähdäkseni täysin käsittämätöntä toimintaa.

(Toinen suosituksen arvoinen tuote Villalta ja Peitteeltä: villatäytteinen patjansuoja. Mun rakas, selälle juuri sopiva, muhkea petauspatjani on tekokuituinen ja ohuella luonnonmatskuista valmistetulla patjansuojalla kuorrutettuna se on vieläkin fantastisempi. Ei hiosta sitten yhtään helteilläkään. )

 



6.3.2021

Kevättä pöytään


Marimekko pyörähti taannoin meillä kaupunkikodissa kuvaamassa kamppiskuvia. Heidän jäljiltään jäi keittiön pöydälle heleä Vihkiruusu-liinakangas* ja mieletön sekoseko-kimppu leinikkejä, mimosaa, gerberoita ja krysanteemeja. (Meniköhän lajit oikein?) Yhtäkkiä olikin kyökissä kevät talven keskellä.

Laitan kuvausten tuloksia tännekin sitten kunhan ilmestyvät. Jännä taas nähdä miltä oman kodin nurkat näyttävät jonkun muun kameran linssin läpi sommiteltuna.
 

*Liina siis saatu, muttei blogiin liittyen.