Varjostinta vailla

Siskon lampunjalka tuli taloon pitkäaikaislainaan. Aika söpöt pikku varpaat lampunjalaksi. Mutta minkälaisen varjostimen laittais?

Kiuruosasto

 

Seinällinen vihreäpohjaista "Ken kiuruista kaunein" -tapettia on justiinsa mukava annos karkkiväriä olohuoneeseen.

Huuruiset ruudut

 

Merkattakoon talteen aikakirjoihin että tänä talvena lunta oli ja palella sai. Lämmittämättömässä olohuoneessa saattoi vaihtaa huonekalujen järjestystä ilman hikoilun vaaraa. Paikkaansa löytämättömistä kalusteista ja tavaroista muodostui sievän värinen keko.

Räsyä ja pitsiä

 

 

Olenkohan jo tarpeeksi vaahdonnut räsymatoista? Ne ovat vain kertakaikkiaan matoiksi niin huippuja. Kirppikset ovat vanhoja räsymattoja pullollaan ja hintaa on yleensä vain muutaman euron verran. Parhaimmillaan matot on juuri pestykin niin että mäntysuovan tuoksun vielä erottaa. Tarvitsee vain kierrellä, penkoa ja valita ne juuri oikealla tavalla sekavan väriset.

Sameat pastellit

 

Yläkerran rauhaa. Komeron ovenrivassa riippuu hieno kameran muotoinen postikortti, jonka linssin läpi katsoessa alkaa pyörryttää.

Blurb!

Kaksi kovalevyä tietokoneestani käräyttäneenä tarvitsin virtuaalikuva-arkistojen rinnalle jotakin pysyvämpää. Blurb tarjoaa mainion mahdollisuuden nykerrellä oman kuvakirjan ja niinhän ma tein. Yllä kuva-alpummistani muutama aukeama. Kirja viipyi tilauksesta lukien kolmisen viikkoa ja maksoi toimituskuluineen pyöreästi 27 euroa. Varmasti teen toistekin! Seuraavalla tilauskerralla tiedän vaalentaa kuvia roimemmin (painojälki on aika tummaa) ja laittaa siekailematta tuplamäärän sivuja (46 -sivuinen lipareeni on enemmänkin vihko kuin kirja).

Siskon koti ja keittiö

Siskoni talosta on hieno juttu uusimmassa Koti ja Keittiö -lehdessä! Oikein komiasti neljän aukeaman verran kuvia ja kertomaa. Jos ei vielä joku ole siskon mainioon blogiin eksynyt; se löytyy tuolta.

Vihreä tuoli

Samaisesta purkutalosta peilin ja pärekorin kanssa kotiutui joulun alla kaksi kappaletta vihreitä nojatuoleja. Otettavahan ne oli kun ilimaseksi sai. Toinen on jo kulkeutunut vihreän talon kuistille odottelemaan, toinen on vielä siskon autotallin tukkeena.

Henkariruuhka

 

Eteisen valkoinen lattia kaipasi suojaa. Yhdeksän euroa oli kova hinta molemmista päistä rispaantuneesta räsymatosta, mutta maksoin kun värit olivat justiinsa oikeat.

Talvi ikkunan takana

 

Talo lämpeni hitaasti monen viikon poissaolon jälkeen. Tuli rätisi hellassa ja sähköpatterit hehkuivat kuumina. Keittiön seinällä roikkuvan leikkuulaudan on sisko pelastanut kirppikseltä joskus aikoja sitten.

101.1

 

Vanha ja viehättävästi raapiutunut Radio Royn juliste on ostettu rovanimeläisestä Kahvila Kauppayhtiöstä. Kahvilan alati vaihtuva irtaimisto on myytävänä eivätkä hinnatkaan muistaakseni ihan mitään mahottomia olleet.

Kaupunkitäkit

 

Kirppiksiltä ostetut silkkitäkit ovat ehdottomia jokapaikanpeittoja. Ne taipuvat kaupungissakin lämmikkeiksi ja sopivat kaikenlaiseen laiskotteluun. Alin vaaleanpunainen on täkkilöydöistä tuorein, se löytyi joulun alla lahtelaiselta kirpputorilta vitosella. 

Lepolasse

Ikean divaanikaksikon takana pilkottavat (vielä ryppyiset ja ylipitkät) samettiverhot olivat löytö Hemtexin alesta. Ne ovat täyttä puuvillaa ja maksoivat 9,90 euroa kappale. Siihen hintaan ei tahdo samettiverhoja löytää kirppikseltäkään.

les couleurs

Kirppiksellä jo aikaa sitten vastaan tullut neljän euron puuvillainen kaunotar roikuskelee vanhan tehtaan pukukaapin ovella. Saattaa olla että en siihen kovin usein pukeudu, mutta katselen sitäkin enemmän; vaatteessa on kokoelma silmää miellyttäviä väriyhdistelmiä - sinappia, haaleaa pinkkiä, laventelia, musteensinistä ja kermanvalkoista.

 

Joulukuu 2009

 

 

Joulukuussa pelastimme siskon kanssa purkutalosta hienoja tavaroita, minä sain kauniin peilin ja hyvänkokoisen pärekorin. Ostostelimme Kärkkäisen jättimarketissa Lahdessa kamalan halpoja Ultima Thule -laseja ja pikkusia hurrikaanilyhtyjä hyasinteille. Löysin romukaupasta kympillä vanhan Valinten työvalaisimen, jonka olisin ilman siskon yllytystä ehkä tyhmyyksissäni jättänyt ostamatta.

 

 

 

Marraskuu 2009

  

  

 

 

Lokakuu 2009

 

 

Lokakuu kului kaupungissa, muutonjälkeisessä hämmennyksessä. Melkein koko kuukauden huonekalut seilasivat ympäri asuntoa ja etsivät paikkojaan. Kuvia lokakuulta löytyy köyhänlaisesti, ei ollut aikaa tarttua kameraan ja olla hetki hiljaa.

  

 

Liisa Johansson-Papen hieno lamppu saapui Stockmannin hulluilta päiviltä, talonpoikaispöytä löytyi siskon varastoista. Kuvatessa voi onnekkaasti rajata kuvan ulkopuolelle kaiken epätoivotun - esimerkiksi sen tosiseikan että pora on missälie eikä tauluja saa vielä ripustettua.