13.9.2020

Toiveissa kaunis ja vaatimaton mökki

Uudella mökillä lähtötilanne on tällainen. Tontilla on pikkuruinen saunamökki lähellä rantaviivaa. Mökki on rakennettu 70-luvun alussa, silloin kun alue on alunperin kaavoitettu rantatonteiksi. Siihen aikaan oli yleistä että ensin rakennettiin saunamökki ja sitten hiukan myöhemmin "päämökki" lisäoleskelutilaksi. Vaikuttaisi siltä että tällä tontilla on tehty tasainen paikka päämökillekin, mutta se on jäänyt sitten syystä tai toisesta toteuttamatta. Meidän ajatus on että jatkettaisi siitä mihin projekti on aikanaan jäänyt, eli suunniteltaisi ja toteutettaisi puuttuva päämökki.

Yllä olevassa kuvassa saunamökki ja sen takana tasainen alue. Kuvan olen ottanut kalliolta, joka nousee heti tasaisen alueen takareunasta.


Saunamökki rannalta päin katsottuna

Saattaa kuitenkin olla että saunamökkikin joudutaan jossakin vaiheessa uusimaan, ainakin isommalla kädellä remontoimaan. Se on tehty rakenteellisesti höpsösti, mistä johtuen se on moneen suuntaan vänkyrä ja pyöröhirsien väliin on muodostunut paikoin isoja rakoja. Siellä on myöskin aika miten kuten tehty lattia, joka täytyisi tehdä kokonaan uusiksi vasoineen kaikkineen. Itse sauna on myös todella pieni, rakennuksessa on kokonaisuudessaan noin 12 m2 josta saunan osuus arviolta 3,5m2. Perustuksetkin ovat pikkuisen arveluttavat ja rakennuksen korko ja sijoittelu on nekin vähän hupsusti ratkaistu. Katsotaan nyt kuitenkin rauhassa mitä sen kanssa tehdään, onhan se seissyt tuossa jo 50 vuotta ja kestänyt. Hyvää ja toimivaa ei lähdetä syyttä purkamaan.


Näkymä saunamökin nurkalta järvelle
 

Olen jo alkanut vähän selvitellä pienen päämökin rakentamisen mahdollisuuksia. Ajatuksissa on että pysyttäisi 70-luvun mökki-ideologiassa. Se tarkoittaa mun nähdäkseni kompakteja neliöitä, vaatimattomuutta ja tehokkuutta, sekä niukkoja mukavuuksia. Tässä meidän listaus toivotuista ominaisuuksista:

  • sähköt
  • kantovesi
  • pilariperustus/rossipohja
  • hengittävä rakenne
  • painovoimainen ilmanvaihto
  • ei talvilämmin, talvet kylmillään
  • lämmitysmuotona kiertoilmatakka ja irtopatterit
  • rakenteena lauta tai hirsi

Paukut eivät riitä pitkästä tavarasta rakentamiseen, joten kääntynemme lopulta jonkun mökkivalmistajan puoleen. Toive on, että saisimme hankittua yhdestä paikasta päämökin ulkoa päin valmiina ja voisimme sitten tehdä sisähommat itse. Nopealla kyselykierroksella vaikuttaisi siltä että talotoimittajilla on tänä päivänä lähtökohtana että mökkeihinkin tehdään omakotitalomaiset olosuhteet koneellisine ilmanvaihtoineen. Yritän nyt etsiä sellaisen talotoimittajatahon, joka hoksaisi mitä ajamme 70-lukulaisella vaatimattomuudella takaa ja sumplisi mun kanssa siihen hyvät ja kustannustehokkaat ratkaisut. En haluaisi lähteä tekemään tätä projektia niin että meidän toiveet nähdään lähtökohtaisesti ongelmina.

Joka tapauksessa ajattelimme antaa tän projektin kokonaisuuden suunnittelun nyt aluksi arkkitehdin käsiin. Vaikka mieluusti miettisin lopulta mökin tilaratkaisut itse, tarvitaan nyt ammattilaista funtsaamaan ainakin rakennusten sijoittelu tontille, kaavan mukaiset fiksut ja kustannustehokkaat ratkaisut ja järkevä etenemisjärjestys.

Tällaisista alkuasetelmista lähdetään siis liikkeelle. Kiirusta ei nyt ole, homma edetköön omalla painollaan lempeästi edistäen. Ryhdytään tositoimiin sitten kun sopivat palikat alkavat olla kasassa. 

Sattuisko siellä langoilla olemaan ketään jolla olisi kokemusta vastaavanlaisesta vaatimattoman mökin rakennuttamisesta? Kaikenlaiset vinkit homman suhteen ilolla vastaanotetaan!


4.9.2020

Uuden äärellä


 
Ja niin vihreä rintamamiestalo pellonreunassa löysi uudet omistajat alkukesästä, muutama hassu päivä myynti-ilmoituksen julkaisun jälkeen. Kaupat tehtiin juhannuksen alla. Luovuin talosta todella hyvillä mielin, tuntuu että se jatkaa nyt elämäänsä juuri oikeissa käsissä. Samalla tuli fiilis että voisi olla syytä pitää pieni hiljainen hetki täällä blogissa - tuntui hupsulta alkaa kirjoitella niitä näitä kun blogin pitkäaikainen päätähti olikin yhtäkkiä kokonaan poissa. Vaikka olinkin jo aiemmin vähentänyt mökkijuttujen kirjoittelua, mutta silti. 
 
En ole ikävöinyt taloa, uniinkin se on tullut vain kerran kaupanteon jälkeen. Olin tehnyt eroa siitä mielessäni jo hyvän aikaa ennen kuin laitoin sen myyntiin. Talo lähti, mutta kaikki muistot, hetket, juhlat, rempat ja hupsuttelut säilyy kyllä mielen päällä. Meillä oli aivan huiput 12 yhteistä vuotta!
 
Nyt olkoon tuon hiljaisen hetken loppu ja horinat tällä tontilla jatkukoon. Moni on minulta kysellyt loppuuko blogi ja vaihtuuko vähintäänkin sen nimi. En missään vaiheessa ole ajatellut että loppuisi tai vaihtuisi. En itse ajattele että Vihreä talo olisi mihinkään seiniin sidottu homma, vaan jotakin sellaista joka kulkee mun mukana aina. Se on niitä fiiliksiä, tiloja ja tunnelmia joita minä teen ja tarinoita joita minä kerron, ei niinkään juuri tietty paikka tai rakennus. Joku saattaa tietenkin tästä olla eri mieltä, mutta niinhän aina elämässä joku jostakin on.

Juhannuksen jälkeen oltiinkin yhtäkkiä uuden äärellä. Sanotaan että kun jostakin luopuu, mahtuu jotakin uutta tilalle. Tutulta järveltä tuli edullisesti myyntiin rantatontti, jossa oli pieni hirsinen 70-luvun saunamökki. Käytiin katsomassa sitä helteisenä kesäpäivänä, sudenkorennot pörräsi rannassa (kuva yllä) ja mökkiradiossa soi iskelmä. Paikan tunnelma, ympärillä kohoavat korkeat puut ja kalliot, lämmin rantavesi ja kaikki tuntui justiinsa oikealta. Niin me sitten yhtäkkiä ostettiin se mikroskooppinen mökkerö ja pala rantaa, vaikka ei juuri siihen hetkeen pitänyt mitään uutta mökkihanketta ainakaan käynnistää. Ja nyt tuumaillaan kiirehtimättä mitä sille tehdään, ehkä rakennetaan uutta kun ollaan siihen vauhtiin päästy. Ei hötkyillä, vaan käydään hissuksiin omassa rannassa saunomassa ja grillaamassa ja tuumaillaan mikä olisi juuri sille ympäristölle ja meille just nyt parasta.
 
Joku ehti jo Instagramissa kyselläkin että kai kirjoitan blogiin uudesta mökkiprojektista myös. Ans kattoo ny! Mutta täällä joka tapauksessa ollaan taas.

25.5.2020

Mökki myyntiin


Nyt on tullut sen aika että myyn mökin. Välittäjä on palkattu hommiin ja myyntiä valmistellaan täyttä höyryä. Minä vielä viimeisiä tavaroita haen ja hiukan siivoilen, sitten on minun aikani Vihreässä talossa täynnä. Toivotaan että talo löytää uudet omistajat sillä tavalla vikkelästi että joku saa tämänkin kesän siellä nauttia. Toivotaan että löytyy joku jolle tämä paikka on suuri unelma.

Vähän itkettää kun tätäkin kirjoitan, mutta myyntipäätös on pitkään harkittu ja varma. Nyt on aika.

Instagramissa jo kyseltiinkin tarkempia tietoja mökistä, joten kirjailen niitä tännekin. Jos siis olet etsimässä kuivanmaan kesämökkiä niin kurkkaa toki tämä:

Vihreä talo sijaitsee Loimaan seudulla. Matkaa Helsinkiin on noin 150 km, Turkuun, Poriin ja Tampereelle vajaa sata. Vuonna 1948 rakennetussa rintamamiestalossa on kolme makuuhuonetta, keittiö ja olkkari, joten isompikin porukka majoittuu hienosti. Sähköt löytyy ja pihassa on kaivo. Ikkunoista näkyy mukava peltomaisema. Talon mukana tulee pihasauna, vanha pieni lato ja n. 2,5 hehtaaria nuorta metsää. Hintapyyntö on 45 000 euroa.

Jos kiinnostuit ja kaipaat lisätietoja niin välittäjän tavoittaa tuolta. Ilmoitus Oikotielle ja Etuoveen on tulossa varmaankin noin viikon sisällä, huikkaan siitäkin sitten täällä.

EDIT: Oikotie-ilmoitus löytyy nyt tuolta.

17.5.2020

Istutushommia terassilla - ja arvonnassa Kekkilän jalallinen viljelylaatikko!


Kaupallinen yhteistyö: Kekkilä


Olen täällä nyt viimeaikoina laittanut täyttä höyryä meidän talon ulkotiloja viihtyisämmäksi. Ja istutellut kuin viimeistä päivää. Enpä ole antanut ajoittaisen lumisateenkaan (!) lannistaa. Istutuspuuhat tekevät niin hyvää, ainakin mun mieleni saa niistä todella paljon uutta virtaa. Koko tämän talon pihan laittaminen on ollut kyllä yksi tämän kevään parhaista jutuista.

Nyt on työn alla ollut talon terassi, joka on puoliksi lasitettu ja puoliksi kattamaton. Toinen puoliska siis vähän niin kuin sisätilaa ja toinen sitten taivasalla. Molemmilla puolikkailla on istuskelupaikat ja tilaa istutuksille. Siispä nyt seuraa kahden sorttista istututa: lasiterassille laitoin yrttilootan ja kattamattomalle puolelle perennoista laaditut kesäkukkaistutukset.


LASITERASSIN YRTTILOOTA


Lasitetulle terassille tuli pieni hyötykasviviljelmä Kekkilän jalalliseen viljelylaatikkoon ja pariin irtoruukkuun. Täällä kasvattelen kaikkea mitä tulee syötyä ja kuluu keittiössä - ja keittiön ovesta pääseekin tähän näppärästi kasveja hoitamaan. Katsotaas miten tällainen syötävien viljely hoituu näppärästi.


Mullaksi yrttivoittoiseen istutukseen valkkasin Kekkilän yrttimultaa, luomua tietty. Viljelylaatikkoon kannattaa muovituksen jälkeen laittaa pohjalle salaojitukseksi pieni kerros ruukkusoraa, multa vasta sen päälle. Se auttaa kasvien juuristoa pysymään ilmavana.



Istuteltavat löytyivät melkeinpä kaikki keittiöstä. Olen säästellyt kaupan yrttien jämiä ja salaatin naatteja, jotta pääsen ihmettelemään niiden uudelleenkasvua. Eniten meillä kuluu basilikaa, korianteria, minttua, ruohosipulia ja sekalaisia ruukkusalaatteja - niitä multaan siis. Ostin myös yhden kirsikkatomaatin taimen taustalle korkeutta kasvamaan. Se saa siellä venyä pituutta ja nojailla Linja-vihertukea vasten.


Näin komiasti lähtevät uudelleen kasvamaan töpöksi napsaistut salaatit, kun ne pääsevat hyvään multaan ja saavat vettä ja aurinkoa. Runsasta kastelua vaan ettei salaatista tule kitkerää, muuta ei tartte osata! Ja jos oikein haluaa kasvuun vauhtia, kannattaa kasteluveteen lisätä säännöllisesti lannoitetta.

Hetken sommittelun ja tuumailun jälkeen vihreät löysivät viljelylaatikosta sopivat paikkansa ja istutuin ne sijoilleen. Ja istuttamisen jälkeen olen harrastanut säännöllistä vahtaamista ja tarkkailua. Aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi pitää aina kurkata miten pikkuvihreillä menee.



PERENNOJA KESÄKUKIKSI


Ja sitten toinen avoimen terassin puolelle ja "kesäkukkaistutusten" kimppuun. Sinne laitoin myös jalallisen viljelylaatikon ja sen seuraksi suuria terrakottaruukkuja. Tykkään tehdä niin että istuttelen kesäksi terassillekin perennoja. Sitten niiden syksyllä lakastuttua istutan ne pihaan maahan odottamaan uutta tulemista taas seuraavana kesänä. Homman voi tehdä toisinkin päin -  napata pihaan istutetun perennan jakotaimen kesäksi ruukkuun ilahduttamaan. Siksi mun "kesäkukkani" on lainusmerkeissä - ne kun ovatkin monivuotista sorttia.

Multana käytin Kekkilän ruukkuviljelymultaa ja näppärää Kasvatussäkkiä. Kasvatussäkki passaa suoraan tuohon jalalliseen viljelylaatikkoon ja kasvit voi istuttaa siistin simppelisti leikkaamalla säkin päälle saksilla niille sopivat aukot. Kyl on kätsää ja mainio homma vaikkapa kasvihuoneessa tai parvekeviljelyssä.


Viljelylaatikkoon laitoin monivuotista keijunkukkaa  ("Black beauty"). Nuo tummanpuhuvat punaiset lehdet ovat minusta ihanan muheva väriyhdistelmä mustan laatikon ja tummanharmaan talon seinän kanssa. Vähän dramatiikka kukkalaatikkoon! Kasvin herkkikset kukat tulevat noin 40cm pitkien varsien päihin ja väri vaihtelee valkoisesta punertavaan. Pelkät lehdet ilman kukintaakin ovat jo istutuksessa hieno näky.


Ruukkuihin laitoin terassin silmäniloksi myös monivuotista: raparperin ja saniaista (en enää muista mikä lajike, ehkä kivikkoalvejuuri?) Molemmathan kasvavat aika kookkaiksi, saniainen 80-100cm ja raparperikin parhaimmillaan saman korkuiseksi. Ovat siis ruukuissa sitten myöhemmin kesällä toivottavasti mahtavan näköisiä. Raparperin ostin nyt uutena taimena, mutten vielä tiedä minne päin pihaa se lopulta tulee. Eläköön siis kesän ruukussa niin saan lisää mietintöaikaa. Ja saniaiset otin täältä omasta pihasta. Olin ne jo viime syksynä istuttanut, mutta nyt siirsin pihatöiden tieltä ja nappasin kesän ajaksi terassin koristukseksi. Syksyllä pääsevät nekin sitten lopulliselle sijoituspaikalleen.



Terassilla on nyt jo aika mukavan viihtyisää - ja viihtyisyys vaan lisääntyy sitä mukaa kun kasvitkin kasvavat. Viihtyisyyttä ja viljelyiloa on tiedossa yhdelle teistäkin, sillä nyt seuraa

VILJELYLAATIKKO-ARVONTA!



Nyt arvotaan yhdelle onnekkaalle yksi Kekkilän mustan jalallinen viljelylaatikko ja siihen passaava kasvatussäkki! Osallistu viljelylaatikon arvontaan jättämällä tähän postaukseen kommentti sunnuntaihin 24.5. mennessä. Pelkkä huikkauskin riittää, mutta jos olet juttutuulella niin kerro toki mitä laatikkoon istuttaisit jos voittaisit.

Jos kommentoit anonyyminä, keksithän itsellesi nimimerkin jolla erotut muista nimettömistä. Jätä halutessasi kommentin mukana sähköpostiosoitteesi, se helpottaa voittajan tavoittamista arvonnan päätyttyä. Onnea arvontaan ja eikun osallistumaan!

(Käytän osallistujien mahdollisesti antamia sähköpostiosoitteita ainoastaan arvonnan suorittamiseksi sekä arvonnan voittajan tavoittamiseksi. Annettuja tietoja ei käytetä suoramarkkinointiin eikä niitä luovuteta eteenpäin kolmansille osapuolille. Poistan arvontaan osallistuneiden kommentit mahdollisine sähköpostiosoitteineen arvonnan päätyttyä ja voittajan selvittyä.)

Pssst! Voit tuplata voiton mahdollisuudet osallistumalla myös Vihreän talon Instagramissa.

EDIT: ARVONTA ON PÄÄTTYNYT JA VOITTAJA LÖYTYNYT!

14.5.2020

Pihasuunnitelma

Kuva: Annika Arminen

Nyt kun pihahommista on puhe niin tuumasinpa vilauttaa teille meidän pihasuunnitelmaa. Talon rakennuttamista aloittaessa mietittiin pitkään mitä pihan kanssa tehdään ja lopulta päädyttiin siihen että paras lopputulos tulee jos käännytään suunnittelussa osaavan ihmisen puoleen. Pihasuunnitelma tilattiin siis tutulta ammattilaiselta ja täytyy sanoa että kyllä vain kannatti. Suunnitelmasta tuli todella kiva, toiveet paljon paremmin täyttävä kuin itse olisimme osanneet järkeillä. Se on myös säästänyt todella paljon aikaa ja energiaa mm. maa-aineksia paikoilleen laittaessa ja kasvihankintoja tehdessä.

Toiveiksi pihaa varten annoimme tällaisia suuntaviivoja:

-ei nurmikkoa, vain istutusalueita ja kulkuväyliä
-lapselle leikkipaikka, jonka voi myöhemmin muuttaa vaikka kasvihuoneen paikaksi
-kerroksellisuutta ja runsautta näkymiin
-näkösuojaa naapureiden suuntaan
-paljon puita, pensaita ja perennoja

Hiukan olemme joutuneet joitakin muotoja piirustuksesta muuttamaan käytännön syistä (mm. raksavaiheessa muuttuneiden kaivojen paikkojen takia), mutta pääpiirteittäin tuollainen pihasta nyt tulee. Istutusalueet alkavat olla kaikki pian rajattuina ja mallillaan. Seuraavaksi varmaankin alamme puuhata terassin kyljessä olevaa suurta istutusallasta.

Siitäpä kysynkin nyt teiltä jotka olette puuhailleet paljon puutarhassa: olisiko vinkkiä mistä materiaalista olisi edullista tehdä noin 50cm korkean istutusaltaan reunat? Niinkuin aiemmin kerroinkin, edetään pihahommissa nyt säästöbudjetilla. Kiveen tai corten-reunukseen ei nyt lompsa veny ja paras vaihtoehto jonka itse olemme keksineet on suorasivuiset leca-harkot. Niiden pinnan voisi vielä tasoittaa/rapata ja koko lystin hinta olisi todella kohtuullinen. Altaasta tulee muuten nopsasti tyyris kun reunusta tarvitaan 23 juoksumetriä. Ja kuitenkin halutaan tehdä kerralla hyvä, eikä turvautua mihinkään väliaikaisratkaisuun. Onko jollakulla siellä kokemusta leca-reunuksen tekemisestä tai muuta säästövinkkiä tuollaisen altaan reunustamiseen?