6.9.2021

Mökin sisätyöt loppusuoralla


Kesä on kääntynyt lopuilleen ja niin rakennustyöt uuden rantamökin sisäpuolellakin ovat lähellä valmistumista. Tapahtunut sitten viime päivityksen: lattia ja katto on rakennettu ja  eristetty, lattialaudat on asennettu, väliseinät laadittu ja sähkövedot tehty. Vielä hiukan panelointeja, vuorilautojen asentelua, sähkökalusteiden asennukset ja sitten minä päässenkin käsittelemään lattiaa. Eipä olla enää kaukana siitä että kalusteita voi kantaa mökkiin sisään ja jäädä ensimmäistä kertaa yöksi.


Keittiön paikkakin hahmottuu ja pikkumakkareiden kokoa voi fiilistellä. Toiseen pikkumakkariin paistaa aamuaurinko, toiseen ilta-aurinko. Toinen passaa siis aamuvirkuille, toinen iltavirkuille. Väliseinien yläosassa näkyy vielä hyvin painumavara - hirsikehikkohan painuu ajan myötä ja siihen pitää noissa rakenteissa varautua.


Mökin kaikki sisäpinnat ovat mäntyä, homma on pidetty siltä osin perinteisenä ja simppelinä. Tulevat väliovetkin ovat puupuhtaat, samoin kun osa kalusteista. Sisällä mökissä tuoksuu jumalaisen ihanalta, männyn tuoksu on tosi puhdas ja rauhoittava. Mökin eristeeksi valkattiin ekovillaa ja koko helahoito on kauttaaltaan hengittävä. Katsottiin että tämä on paras ratkaisu kun taloa on tarkoitus pitää talvet kylmillään.

Ulkopuolelta katseltuna ei juuri muuta muutosta ole viime viikkoina tullut kuin paikalleen asennettu ulko-ovi. Kylläpä vain tuntui juhlavalta kun yhtäkkiä meillä onkin OVI, jota voi avata ja sulkea ja laittaa lukkoon! Suuri henkisen valmistumisen edistysaskel.

Tässä näkymä metsän puoleisesta pikkumakkarista tupaan päin. Pohdiskelin tosi pitkään ja hartaasti mitä hirsiseinille ja panelikatolle tekisi, miten ja millä pintakäsittelisi. Vaihtoehtojahan riittää kaikenlaista peittomaalista kuultokäsittelyihin, petseistä vahoihin - puhumattakaan eri värisävyistä. Lopulta tulin siihen lopputulokseen että käsittelemättä paras. Luulen että meille ehkä pitkäikäisin vaihtoehto kuitenkin on, ettei seinille ja katoille tehdä yhtään mitään. Mänty itsessään on minusta älyttömän kaunista ja muuttuu vaan kauniimmaksi ikääntyessään. Jollekulle toiselle se "kellastuminen" on kauhistus, minä jo odotan että kaikki puupinnat saavat ylleen ajan myötä hunajaisen patinan.

Ulkopintojen suhteen mietinnöt ovat vielä vaiheessa, mutta saman suuntaisiin ajatuksiin ollaan kyllä sielläkin kallellaan. Tällä hetkellä eniten houkuttaisi antaa hirsien harmaantua luonnostaan, tai käsitellä ne rautavihtrillillä (joka siis harmaannuttaa, mutta vain nopsammin ja ehkä tasaisemmin). Mutta eipäs vielä lyödä lukkoon mitään, annetaan tämänkin ajatuksen rauhassa hautua.


Mökin sisällä on sopivasti valoa. Suuret ikkunat tuovat sitä reilusti, vaikkei aurinko pääse paistamaan niistä suoraan sisään kuin pienen hetken aamusella. Illan tulleen valon säteet kääntyvät kulkemaan mökin takapuolen kapeista ikkunoista, metsän läpi siivilöityen, niin kuin tässä kuvassa.  Valon kulku tuntuu justiinsa täydelliseltä, emme ole suuria paahteen ja kuumuuden ystäviä. Tontti on tosi suojaisa ja helteellä erityisen lämmin, mökin sisätiloista haluttiinkin siksi varjoisat. Jätti-ikkunat tekevät mielettömän yhteyden ympäröivään luontoon ja järvimaisemaan. Sisä- ja ulkotilan raja hämärtyy hienosti.
 

2 kommenttia :

Kristiina Kortelahti-blogi kirjoitti...

Tosi kaunista ja nuo isot ikkunat ja lasiovi ovat niin hienot. Kiva nähdä sitten miltä kaikki näyttää ihan valmiina.

Anna kirjoitti...

Kaunista, simppeliä, juuri sopivaa mökkielämää varten. Minun mielipiteeni on aina ollut, että puu itsessään ikääntyy kauniisti, se mikä saattaa jostain puupinnasta tehdä ruman ikääntyessään, on puun pinnalla oleva pintakäsittely. Ne rumimmat on niitä muovisidosaineita sisältäviä vesiohenteisia lakkoja, maaleja jne. Jätä ihmeessä ulkopinnat käsittelemättä, ihana luonnollisesti harmaantuva hirsi!