5.9.2011

Kävipä munkki

Tiedättekö sen tunteen kun kirpputorilla näkee myyntipöydässä jo matkan päästä jotakin mitä on etsinyt kauan? Sydän alkaa pamppailla, askelet kiihtyvät ja toivoo ettei kukaan ehdi napata aarretta nenän edestä. Kämmenet alkavat hiota mitä lähemmäs esinettä pääsee. Onko se hyvässä kunnossa? Mitä hintalapussa lukee? Voi kun se olisi halpa, voi kun se olisi halpa, voi kun se olisi halpa...

Valkoisessa kalakuvioisessa kattilassa oli reilu kerros pinttynyttä rasvaa ja maalitahroja. Mutta hinta oli IHANAN edukas ja emali suhteellisen ehjää. Minä vein sen kotiin, näytin sille vähän taikasientä, puhdistin sen kyljet ja rapsin maalitahrat varovasti pois. Sisäpuolen pinnasta toki näkee että pottuja on keitetty, mutta aion kokeilla vielä vanhan kansan puhdistusniksejä; soodaa taikka sitruunaa.

Esteri Tomulan suunnittelema ja Finelin valmistama Neptun -emalikasari maksoi 9,50 euroa.

My latest flea market tresure; "Neptun" enamel pot with fish motif by Esteri Tomula for Finel.


35 kommenttia :

morso kirjoitti...

Aaah... :D

Leila kirjoitti...

Onpa kaunis! Mustavalkoisena sopii mille tahansa vuosikymmenelle/-sadalle. Induktiotaloudet on sitten haaste, mutta ainahan voi "kesäkeittiössä" tms. käyttää vastaavia aarteita.

Salla kirjoitti...

Voi, tuo kelpaisi minullekin!

Tiina kirjoitti...

Mulla on myöskin aarteenani mummon kaapista peritty valko-musta Neptun. Se vaan on semmonen kaksikahvanen perusmallinen kattila. Siitäkin näkee että mustikkasoppaa on sillä keitelty. Kaikki muut kattilat on kaapissa piilossa mutta se ihanuus viettää aikaa aina esillä, hellan päällä....

Päivi kirjoitti...

hellyttävä!

Karoliina kirjoitti...

Kaunis! Ja se tunne mitä kuvailit, niin tuttu ja kamala mutta ihana. :)

Koo kirjoitti...

Ihanan raikas! Minulla on saman sarjan 5l kattila kirkkaanpunaisena jossa kuviot eivät pääse samallatavalla esille kuin tässä valkoisessa. Hyvä löytö!

Lyde kirjoitti...

Hieno! Mulla toimii kyllä yksi vanha Arabian emalikattila induktiollakin :-)

Aa kirjoitti...

9,50! Jösses!

J kirjoitti...

ihanasti kuvailit tuota tunnetta! :D itse ostin muinoin samaisen kattilan kirppikseltä 2e, en sillon tiennyt mikä se on miehiään (tai kattiloitaan!) mutta ihastuin. kansi siitä kylläkin uupuu.

Diagnosoitu Sisustusmaanikko kirjoitti...

Kalakattilakalakattilakalakattilakalakattila!!

SuviS kirjoitti...

Miekin tykkään tuosta kovasti, olipa hyvä löytö! Tiiäkkö, uskaltaako sellaista emalikattilaa käyttää, josta maali on pikkusormenkynnenpuolikkaan verran irronnut? Minulla on sellainen söpöliini kotona, ihan tavallinenvian, ja palvelee tällä hetkellä vain biojäteastiana, pöh. Olisi ihan perunoiden kokoa. :)

sirkka piirainen kirjoitti...

No voi hyssäkät sentään. Täällä oli juuri antiikkimessut ja sama kattila maksoi muistaakseni 45 tai 65€. Itse perin kummitätiltäni sen suuren version priimakuntoisena, annoin tyttärelleni lainaa ja en saa sitä enää takaisin :))Onneksi olkoon!

liisi kirjoitti...

Vähän OT, mutta kai olet tietoinen, että EDUKAS ei ole oikeastaan suomenkieltä, vaan tarttunut taannoisesta DNA-tms. liittymämainoksesta arkikieleen... särähtää niin kovasti aina tän kielipoliisin korvaan! :D S(uomenkielinen sanahan on tietysti EDULLINEN.)

Nojoo. Ei oo niin vakavaa. Mutta todella kaunis kattila ja kyllä kauan etsitystä aarteesta kannattaa se vajaa kymppikin pulittaa, minun mielestäni!

Susanna kirjoitti...

Ounou, juuri tuota olen itsekin etsinyt :) Onnea todella upeasta löydöstä!

Anonymous kirjoitti...

Helsingin Marttojen Talouskoulun johtajaopettaja v.-78 käytti puheenparsissaan sanaa "edukas". Särähti korvaan.
Mutta ihanainen kattila. Kuinka noitten kanssa sitten induktio toimii, eikös ne ole sieltä sisältä kuitenkin rautaa? Olen keittiöremontin partaalla ja harkitsen i-tasoa.

Niinu kirjoitti...

On se vaan ihana.

tuija kirjoitti...

Kaunis kasari..huolisin minäkin...ja yks hyvä konsti on saada kattilanpohjaan palaneet ruuat pois,että laittaa veteen ihan tavallista pyykkipulveria ja antaa kiehua vähän aikaa,pikkusen samalla vaikka astianpesuharjalla hankaa pohjaa...tepsii varmalla ja tulee kuin uusi ...

Sari kirjoitti...

Aivan ihana!!!

Lotta kirjoitti...

:O No oli löytö!

Helmi kirjoitti...

Oih mikä ihana! Kelpais mullekin ihan vaan silmäniloks:)

Mustavalkoinen kirjoitti...

Meillä mökillä puna-musta. Tuo on hiemman värinen!

leenas kirjoitti...

Ihailin samaa kattilaa viikko sitten Loviisan torilla, mutta en uskaltautunut kysymään hintaa. Arvasin, että kalliilla meni. Kaunis!!

Hanna from the corner table kirjoitti...

Voi vitsit mikä löytö, niin hieno! Nyt vielä kaveriksi se sienikulho! :)

mäysä kirjoitti...

Kuinka kaunis! Toimisi vaikka pöytäliinakankaassa tai serveteissäkin :)

Riikka kirjoitti...

Voi vitsi mikä löytö! Olen ehkä pikkasen kade :D.

Liinu kirjoitti...

Onpa kaunis ja hyvään hintaan sait sen!
Leilalle tiedoksi, että Finelin vanhat emalikattilat toimivat mainiosti induktioliedellä, meillä niitä on jokapaiväisessä käytössä useita. Ei siis hätää :)

Lempi Sveitsistä kirjoitti...

Hieno kattila!

Kielipoliisille tiedoksi, että edukas on aivan käypä suomen puhekielen sana. Kumma, jos kieli-ihminen ei tiedä, että eri murrealueilla on vaikkapa tuosta "edullinen" sanoja omia versioitaan. Ja niitä voi sitten käyttää elävöittämään yleiskielisempääkin tekstiä, eikö?

Ja joo, meni ohi postauksen aiheen, mutta tuli sanomisen pakko:)!

vankavesi kirjoitti...

hieno. kun olet tuollainen kattilaihminen :) niin haluaisin kysyä mitä mieltä olet blogissani näkyvästä sinisestä, vanhasta, emalisesta höyrykattilasta? oli ihan samat fiilikset vermon kirppiksellä kun sen näin.

Annika kirjoitti...

Punainenkin väritys on tosi hieno, niitäkin vähän salaa tiirailen vaikkei kaikkea voikaan omaan kaappiin mahduttaa. Oijjoi jos joskus vielä semmosen isomman kaksikorvaisenkin valkoisen kalakattilan löytäis! Oliskohan sienikulho sitten jo liikaa :D

Vankavesi, höyrykattila on toki hieno mutta kaiken huomioni vei kyllä talo. HERRAMUNJEE MITEN HIENO TALO TEILLÄ ON!

Saija kirjoitti...

Oi Jee! Ihan superhieno ja vielä hyvään kirpparihintaan!!

minna kirjoitti...

Tomulan tuotanto on ihanaa, loistava löytö.

Rhia kirjoitti...

Olipa hieno löytö. Minusta olisi ollut kiinnostavaa nähdä myös kuva millaisessa kunnossa kattila alunperin oli, vaikka sen tuossa sanallisesti kuvailitkin. Sellaisen "ennen/jälkeen" kuvat jotenkin aina vetoavat minuun ;)

Ja voihan kielipoliisi! Eiköhän ihminen omassa blogissaan saa käyttää juuri niitä sanoja kuin itse katsoo parhaaksi olivatpa ne sitten oikeita tai vääriä.

Annika kirjoitti...

Rhia, harmittaa itteenikin että hoksasin kaivaa kameran esiin vasta kun kattila oli puunattu. Nyt en itsekään muista enää kuinka tahrainen se oikeastaan olikaan.

Santra kirjoitti...

Kaunis on kattila. Mulla in itelläni aarteina kaksi Raija Uosikkisen kattilaa sieltä 60 luvulta, vihreä primavera ja punainen palloilla kuvioitu. Tykkään väreistä ja koukeroista. Eikä niitä malta kaapissa piilossa pitää :)