Pieni keittiöremontti on valmis

Yhtäkkiä tuli sellainen olo että tarvitaan raikkaat pinnat, lisää ilmatilaa ja vähemmän tavaraa. Alkoi pieni remontti mökin keittiössä.

Ensin poistettiin avohyllyt joilla asusti aiemmin emalikokoelma. Tiskipöydällä on jatkuvasti kuitenkin jotakin tavaraa, kahvinkeittovermeitä, yrttejä ja vihanneksia, tiskejä, öljypulloja, suolasalkkari ja mitä vielä. Avohyllylliset kippoja ja kuppeja siihen päälle saivat kyökin näyttämään aina sekaiselta (ylmmässä kuvassa näkeekin aika tavanomaisen tiskipöydän romutilanteen).

Samoin poistettiin keittiön pienen "välieteisen" naulakko, joka myöskin aina näytti rytöläjältä. Sen tilalle nikkaroitiin avohyllyt joihin sijoitettiin rankalla kädellä karsitun emalikokoelman jäänteet. Kymmenessä mökkivuodessa oli käynyt selväksi mille asioille OIKEASTI on käyttöä ja mistä voisi hyvin luopua. Höpsöähän oikeastaan oli pitää hyvää käyttötavaraa vain koristeena. Myinkin ison satsin keittiökampetta alkukesästä Parolan aseman Rompetorilla, toivottavasti pääsevät uusissa kodeissaan käyttöön niin kuin astioiden kuuluukin. Näitä jäljelle jääneitä oikeasti käytetään nyt päivittäin kaikkia ja tuntuu mukavasti siltä että mitään ylimääräistä ei pyöri nurkissa.

Sitten maalattiin seiniin ja lattioihin uusi raikas maalipinta. Seinien kermanvalkoinen ja lattian vihertävä sävy vaihtuivat rauhallisiin harmaisiin. Muutos ei ole suurensuuri, mutta tunnelma keittiössä muuttui mukavan harmoniseksi. Harmaat sävyt piirtävät listat kauniisti esiin ja ovat rauhoittava tausta monenkirjaville astioille. Huoneessa pöhisee kylminä aikoina puuhella, uudet sävyt ovat myös noelle ja muulle tauhkalle armollisemmat.

(Maalit ovat seinissä Tikkurilan Harmony sävyssä 1908 ja lattiassa Pontti Puulattiamaali sävyssä Valamo.*)

Muuten kaik on niin kuin ennenkin. Samat kalusteet, samat tasot, samat matot, sama jääkaappi. Miksi hyvää ja toimivaa vaihtamaan, pienellä kohennuksella keittiö tuntuu kuitenkin kokonaan uudelta. Vielä on etsinnässä pieni kaappi tiskipöydän päälle johon saisi jemmaan öljyt, etikat ja hammasharjat. Jos tavaraa saisi pois näkyviltä vielä sen verran lisää, olisi entistäkin mukavampaa.

*Maalit saatu yhteistyökumppani Tikkurilalta

Uusi kulkureitti

Tässä on näkymä keittiöstä kellarin portaikon kautta etupihalle ja uudelle aamukahviterassille. Ennen ei olekaan tästä ovesta paljon kuljettu, muuta kuin aniharvoin pimeään kellariin jotakin välttämätöntä toimittamaan. Hauskaa uutuudenviehätystä kun talossa on yhtäkkiä ennenkokematon päivittäinen kulkureitti! Siivosin ja puunasin kellarin portaikon niin että betonisia rappusia voi sipsutella vaikka paljain jaloin. Kunhan aikaa taas on (ehkä ensi kesänä, tai seuraavana), tartun toimeen ja kohennan portaikkoa enemmänkin. Sen maalipinnat kaipaavat kipeästi siistimistä.

Uuden kulkureitin lisäksi tämä väylä on osoittautunut lymättömäksi tuulettamiseen ja talon viilentämiseen näillä ilmoilla. Kun illalla helteen hellitettyä avaa kellarin ulko-oven ja yläkerrasta vastakkaiselta seinustalta ikkunan, saa aikaan todella hyvän ilmankierron. Painovoima hoitaa lämmintä ilmaa yläkerrasta ulos ja kellarin ovesta viileää tilalle.

Kirppislöytö --- Kannu ja lasi

Janojuomaa mökin olkkarin rottinkipöydällä - sitä on näillä keleillä kulunut. Tuosta Humppilan Talonpoika-lasista jo horisinkin, mutta kannusta en tainnut vielä kertoa. Sekin on kirppislöytö. En yhtään tiedä mikä, kenen ja mistä kotoisin, mutta ostin maalle vesikannuksi kun oli niin kaunis. Hintalapussa luki että olisi kotimainen mutta mene ja tiedä. Hienoa ohutta opaalilasia se on ja käsinpuhalletun oloinen.

Jos siellä joku tunnistaa tuon kannun (vaikka Tiimariksi!) niin olisi mukava kuulla siitä lisää.

Uutta sävyä keittiössä

Kiireetön remontointi on ihanaa lomapuhdetta. Nyt sen kohteeksi pääsi mökin keittiö, jonka kermanvalkoiseksi maalatut seinät olivat päässeet kymmenessä vuodessa nuhjuiseen kuntoon. Päätin että on aika kevyelle uudistukselle ja maalasin seinät valkoisen sijaan pehmeällä harmaalla. Sävy on Tikkurilan 1908 ja maalina täyshimmeä Harmony*. Tuo uusi sävy teki keittiön ilmeestä mukavasti "alkuperäisemmän" oloisen, kyökki siirtyi kivasti ajassa taaksepäin. Listat ja väliovet ja komeron ovet alkava olla myös huoltomaalauksen tarpeessa, mutta siihen hommaan en ehdi enää tänä kesänä tarttua. Seuraavana suvena sitten.

Tässä  kuvassa näkyy pieni kolonen keittiön ja eteisen välissä. Siinä oli ennen naulakko johon kertyi kaikenlaista rytöä roikkumaan. Se otettiin pois ja tilalle suunniteltiin simppelit avohyllyt. Lattiakin sai uuden tummemman sävyn, näissä kuvissa se on vielä vaalea hammastahnan vihertävään taittava harmaa. Kuvia valmiista keittiöstä lattioineen ja avohyllyineen seuraa!

*Maali saatu yhteistyökumppani Tikkurilalta

Kirppislöytö --- Franck ja Humppila

Viime aikoina olen jättänyt järjestelmällisesti kirppisten hyllyihin ökyhalpojakin designastialöytöjä siksi ettei mun astiakokoelmissani yksinkertaisesti ole tilaa eikä arjessa niille käyttöä. Vaikka jonkun jutun löytäisikin himohalvalla, voi sen silti jättää muiden etsijöiden löydettäväksi jos sen ostaisi itse vain vitriiniin seisomaan.

Joskus toki vieläkin tulee vastaan sellaista sikahalpaa jolle käyttöä löytyy. Tällä kertaa hiukan kirkasta lasia tulevaan kaupunkikotiin, kotimaista käsinpuhallettua tietenkin. Ensin kaksi esinettä Kaj Franck -teemalla. Kaadin 1621 lienee 90-luvun uustuotantoa, i-tarran mallista päätellen. Se maksoi kokonaista kympin ja tulee hyvään käyttöön ruokapöytään. Ja sitten eurolla reilunkokoinen juomalasi joka on käsittääkseni Franckin Lilli-sarjaa. Hauska tuo kohouma tuolla pohjassa, tekee muuten todella simppelistä muodosta hiukan erityisen. Näitä olisi mukava löytää lisääkin, olisi huippu hyvä koko kylmien juomien hörppimiseen. Tämä yksilö maksoi euron. Jos ei löydy enempää niin sitten minä juon tästä yhdestä limukkani yksinoikeudella.

Humppilan lasitehdas sijaitsee mökin lähettyvillä, nämä lasit ovat siis vähän niinkuin lähituotantoa. Mutta nämäkään eivät jää mökille vaan kulkeutuvat kaupunkiin kunhan talo valmistuu. Humppilan lasin Talonpoika-sarjan juomalasit ovat minusta tosi kauniit ja niitä liikkuu kirppiksillä aika halvalla. Nämä eivät taida olla lainkaan keräilijöiden kiikarissa. Värejä on tehty mun tietääkseni ainakin ruskea, vihreä, harmaa ja kirkas. Harmaat ja kirkkaat lienevät harvinaisempaa herkkua, ainakaan en ole niitä kovin usein kirpputoreilla nähnyt. Lasimassassa on paljon ilmakuplia ja ne tekevät laseihin hauskan ronskin fiiliksen, vähän niin kuin ranskalaistyyppisen. Talonpoika-laseja löytyi nyt kolme kappaletta yhteensä kuudella eurolla. Jospa löytyisi vielä toinenkin kolmikko jostain...

Mökin ympäristön kirppisreissuilta palatessa mulla on aina sama rituaali, löytöastioiden tiskaaminen. Silloin kun jotakin saalista on, pesaisen ne ja asettelen hellästi keittiöpyyhkeen päälle kuivumaan ruokapöydälle. Siinä niitä voi sitten ihailla ilta-auringossa. Ihan kelpo tiskattavat 17 eurolla tällä kertaa.