6.12.2020

Mökki-inspiraatiota kirjastosta


Olenko muistanut sanoa että RAKASTAN kirjastolaitosta? Ja miten onnellinen olenkaan että koronarajoituksista huolimatta kirjastossa saa edelleen nopsasti piipahtaa mm. noutamassa varauksia. Viime aikoina olen erityisesti penkonut suomalaisesta kesäasumisen historiasta kertovia opuksia ja tämänhetkiset mökki-inspiksen huiput tuntuvatkin löytyvän Pasilan kirjavaraston uinuvilta hyllyiltä. Katsotaanpa tarkemmin.

Olen tutkaillut suomalaisia mökkimalleja menneisyydestä etsien sitä miten se havittelemani kohtuullisuus niissä ilmenee. Mua viehättää kovasti millaisia vaiheita kesäasumisella on ollut ja millaisia ratkaisuja on tehty esimerkiksi mökkeilyn kultavuosikymmenillä, 60- ja 70-luvuilla. Näistä ammentelen inspistä oman tulevan mökkimme suunnitteluun. Kuvassa yllä aukeamat kolmesta arkistosuosikistani tältä viikolta. 

Kalevi Lankisen Rakennamme kesämökin vuodelta 1962 (kuvassa alhaalla) toteaa mm. että "Elämme kesämökkien aikakautta - kesähuviloiden aika on ohitse." ja jatkaa "On selvää että rakentaminen maksaa, mutta sen ei tarvitse maksaa paljon. Jos suunnittelutyö suoritetaan huolellisesti ja rakennus tehdään kyllin yksinkertaiseksi ja vaatimattomaksi, on nykyaikana mahdollista saada kesämökki sellaisin kustannuksin, että se on miltei jokaisen sitä todella haluavan ulottuvilla." Kirja esittelee kohtuuhintaisen rakentamisen periaatteita ja lopussa on 30 sivun verran esimerkkejä kauniista ja edullisista kesäasunnoista. Kaikista esimerkeistä on valokuvien ja pohjakuvien lisäksi kerrottu rakentamiskustannukset. Siitä vain ynnäilemään paljonko ne olisivat suhteutettuna nykytasoon!

Anna-Liisa Ahmavaaran toimittama Asumme lähellä luontoa vuodelta 1966 (kuvassa ylhäällä vasemmalla) esittelee mökkien ja saunojen lisäksi luonnonläheisiä pientaloja. Aivan mielettömän hienoja, jos joku on omakotitaloa rakentamassa ja kaipailee inspistä!  Loma-asuntojen puolella esittelyssä on mm. arkkitehtien Heikki Sirén, Christian Gullichsen, Olli Kivinen ja Aarno Ruusuvuori piirtämiä mökkejä. Kaikista on pohjakuvat ja mukavan runsaasti valokuvia, joista rakennusten fiilis hienosti välittyy.

Aitta-lehti järjesti vuonna 1928 arkkitehdeille kilpailun halpojen kesäasuntojen piirustamisesta. Kilpailussa palkittujen ja lunastettujen ehdotusten piirustuksista (n. 30 kpl) on julkaistu mainio Halpoja kesäasuntoja (kuvassa ylhäällä oikealla). Kisaan osallistui liuta nimekkäitä tekijöitä, mm. eräätkin Hilding Ekelund ja Alvar Aalto. Kaikista mökkimalleista on  pohjakuvien, julkisivukuvien ja leikkauksen lisäksi viehättävä käsin piirretty havainnekuva esittämässä miltä rakennus voisi maisemassa näyttää. Tuolloinkin elettiin muuttuneiden tyyli- ja makuvaatimusten, uusien rakennusaineiden ja -tapojen sekä kasvaneiden rakennuskustannusten aikaa: "Kesähuvila ei ole enää niin täydellinen koti kuin ennen; sen päämerkitys on nykyjään, että sen tulee olla viihtyisä majapaikka, jonne väliaikaisesti siirrytään varsinaisesta kodista."

Ja sitten vielä bubbling under, eli nämä olen kirjastosta varannut mutta en ole vielä saanut: Irmeli Visantin Lomakotikirja vuodelta 1968 ja Hilding Ekelundin toimittama 20 lauantaimajaa vuodelta 1932. Tutkiminen siis jatkukoon!

EDIT: Ekelundin lauantaimajat löytyvätkin digitoituna kansalliskirjastosta, MAHTAVAA. Tästä siis vain klikkaamaan ja selailemaan.


Tässä pinossa päällimmäisenä nuo mainitsemani kolme. Niiden alla kaksi nykyajan mökkiopusta, jotka ovat kovin inspiroivia myös. Niistä lisää tuonnempana.

3 kommenttia :

  1. Ihana seurata miten perusteellisesti tutkit ja perehdyt tähän uuden kesämökin rakentamiseen. Noita kivoja esimerkkejä selatessa, tuli mieleeni yksi kirjahyllyni opus, joka voisi sinua kiinnostaa: Ulla ja Jorma Mäenpää, Kaunis kesäkotimme. Ehkä sekin löytyy kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaaahhhh mahtavaa, kiitos paljon vinkistä! Tuokin löytyy näemmä sieltä samasta Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastosta, laitoin heti varaten. :)

      Poista
  2. Jännittävää seurata mökkiprojektinne edistymistä. Minäkin voin sanoa RAKASTAVANI kirjastoja ja käynkin siellä vähintään viikottain.

    VastaaPoista