Kiurut ovat vihdoinkin alkaneet kiipeillä seinille. Tapanani on remontoidessa räpsiä kuvia työn edetessä, sillä tavalla pidän hitaammissakin hommissa motivaatiotani yllä. Edistymisensä näkee sitten kuvista, jos ei muuten. Ruusutapetti näyttää harmaalta ja platkulta voimakkaan sinisen Kiurujen yön rinnalla. Silti oli haikeaa kun se alkoi pikkuhiljaa peittymään uuden paperin alle.
Hui, pikkuisen huimaa tuo tuolin ja jakkaran yhdistelmä :) Mutta hienolta näyttää.
VastaaPoistaOOO, kuinka raaskit peittää tuon ihanan ruusu-tapetin *huokailee* vaikka kiurutkin ovat kieltämättä hienot.
VastaaPoistaTuo ruusutapetti oli ihana.
VastaaPoistaKiurut voittavat sata-nolla! Olen aina ihaillut Kiuru-tapettia, siinä on jotain taikaa. Ihmisten pitäisi käyttää rohkeammin värejä, juuri niinkuin sinä teet. Valkoinen ei ole ainoa väri maailmassa.
VastaaPoistaUskalsit tapetoida suoraan vanhan päälle pelkäämättä että pohjimmainen tapetti irtoaa? Ja tuoliviritelmä näyttää kieltämättä huimalta ;)
VastaaPoistaMinustakin kiurutapetti on huikaisevan hieno! Ruusutapettikin oli toki kaunis, mutta jotain nostalgista ja klassista tuossa kiurussa on.
VastaaPoistaJuu tuo tuoli-jakkarayhdistelmä on aivan tyypillistä mulle; en jaksa ottaa tikkaita esiin vaan toimin tommosilla vaarallisilla otin-mitä-käteeni-sain viritelmillä. Mies oli samoilla linjoilla teidän kanssa,pilvitarha ja Sari*II.
VastaaPoistaTapettikerroksia oli ruusujen alla jo ainakin kolme, siksi uskalsin tempaista uudet vanhojen päälle. Tuli sellainen olo että näin on ennenkin tehty :) Ja vähän päällimmäistä tapettia kostuttamalla selvisi aika vaivattomasti ettei se hevin alemmista kerroksista irtoa. Ja hyvin pysyvät kiurut, eivätkä kupruile!