25.3.2020

Istutushommissa lasiterassilla


Mulla on tuossa meidän lasitetun terassin nurkassa ollut viime kesänä pieni ruukkurykelmä jossa on pitkin suvea kasvanut kaikenlaista.  Erityisesti olen harrastanut kaupan yrttien ja salaattien jämien jälleenkasvatusta. Nyt on ehkä vielä vähän aikaista (vai onko?), mutta tänään totesin että on saatava sormet multaan. Siispä kävin ruukkurykelmän kimppuun sillä mitä kotoa löytyi. Varastossa oli pieni pussi kylvömultaa ja ruukkujen pohjalla edelliskesän kuivat multajäämät. Niitä yhdistelemällä ja vettä anteliaasti kaatelemalla pääsin jonkinlaiseen alkuun.



Tässä on viimekesäisen minttupuskan jämät. Minttu oli ylikasvaneena koko loppukesän superkaunis koriste terassilla ja syksyllä se muuttui mahottoman hienon punaiseksi. Annoin sen olla kuivuneena talven yli ruukussaan, kuihtuneenakin se on ollut silmälle ilo. Nyt napsaisin varret lyhyeksi siinä toiveessa että kasvu alkaisi auringon ja kastelun voimasta pian uudelleen. Varsia napsiessa ilmaan levisi voimakas mintun tuoksu - jotain elämää noissa violeteissa tikuissa taitaa olla. Minttu on monivuotinen, mutta toinen asia on miten se on selvinnyt tuossa ruukussa talvehdittuaan.



Keittiöstä löytyi pieneksi nypitty basilika ja loppuun kaluttu kartanon salaatti. Saas nähdä onko kuistilla vielä öisin liian kylmä näille, vaikka se lasitettu onkin. Laitoin vihreät tupsut multaan silti: eipä tule suurta vahinkoa vaikka ne paleltuisivatkin - nämähän olisivat pian muuten päätyneet biojätteeseen.


Yhtenä päivänä viime syksynä kävelin kotoa metroasemalle ja hoksasin matkalla tienvarressa komean harmaamalvikkipuskan. Kenen lie pihasta karannut kaunotar. Hoksasin pian myös että sehän oli aivan täynnä siemenkotia. Kaivelin takkini taskuista jotakin mihin voisin kerätä siemeniä talteen. Taskun pohjalta löytyi jostakin siunaantunut ennustava taikakala pienessä muovipussukassaan. Laitoin kalan ensin kämmenelle ennustamaan ja sujautin sitten malvikin siemenet tyhjentyneeseen pakkauspussiin. En enää muista mitä kala silloin ennusti, mutta noita siemeniä pienessä pussissa olen ajatellut ja säilönyt kaapin ylähyllyllä läpi talven.


Harmaamalvikkia on helppo kasvattaa siemenestä, olen tehnyt sitä maalla ennenkin. Siemenet multaan siis. Itäminen onnistuu parhaiten alle +5:ssä asteessa, nostan tämän harmaamalvikkiruukun vielä lasituksen sisäpuolelta taivasalle. Jos kasvatus onnistuu, laitan malvikin johonkin kohtaa meidän pihaa kasvamaan. Tai moneenkin kohtaan, se on nimittäin yksi ehdottomista suosikkiperennoistani.


Niin kuin edellisessä postauksessa kirjoittelinkin, nämä multa- ja vihertoimet sekä pihan silmujen päivittäinen vahtaaminen pitävät nyt mun mieltäni hyvin virkeänä ja koossa. Kun mietiskelen niitä harvoja juttuja joihin tänä keväänä laitan rahnaa, on pihan istutusten edistäminen ja hoitaminen kyllä aivan selkeästi kärkikahinoissa.

Ei kommentteja :