7.8.2018

Valoko sen tekee?


Heinäkuun puolivälissä vielä ajattelen etten enää ikinä halua palata pellonreunasta kaupunkiin, vaikka loma loppuukin pian. Ajatus Vihreästä talosta lähtemisestä sattuu. Ollaan oltu maalla jo yhtäsoittoa melkein kuukausi ja elämä on asettunut helteisiin uomiinsa. Mutta sitten tapahtuu sama kuin joka ikinen kesä tähänkin mennessä, kun heinäkuu vaihtuu elokuuksi ja illat alkavat hämärtyä ja yöt aikaistua. Yhtäkkiä onkin ihan mukava sulkea sunnuntaina mökin ovi ja palata arkipäiviksi kaupunkiin. Ja pian tulee sekin olo että nyt on hyvä jättää talo hengittelemään rauhassa ihan itsekseen ja pysyä kaupungissa viikonloppujakin.

Näihin fiiliksiin yhdistyy aina tietynlainen valo. Sellainen vähän syksynlämpöinen ilta-aurinko joka paistelee aina vain aiemmin ja aiemmin puiden latvojen siivilöimänä keittiöön. Siitä tietää että vanha rintamamiestalo jo odottelee vuodenkierron rauhallisempia aikoja.


6 kommenttia :

Nimetön kirjoitti...

Ehkä tuon valon sävy on mielessäsi syöpynyt lomanloppumissävyksi. Arki on aina odottanut kaupungissa, kun tuollainen valo on hiipinyt kyökkiin.

Annika kirjoitti...

Juuri näin se varmaankin on.

Nimetön kirjoitti...

Hei, minkä niminen tuo Ikean työtaso/laatikosto on? Yritin kyllä kaivella vanhoista jutuista, mutta ei sattunut silmään...
T: Tilia

Annika kirjoitti...

Moi Tiia! Just sitä itsekin muisteltiin ja selviteltiin kun olisi tarve metsästää jostakin vielä yksi laatikosto :) Se on nimeltään Udden.

Nimetön kirjoitti...

Tuttu tunne :)

Nimetön kirjoitti...

Kiitos!