Onpa ollut aikamoista haipakkaa asuntorintamalla. Hyväksyttiin meidän kaupunkiasunnosta ihan vastikään ostotarjous, se on kyllä mahtava juttu. Ja sitten keksittiin tuossa semmoinen ajatus miehen kanssa että muutetaankin täältä rauhallisesta lähiöidyllistä nyt joksikin aikaa ihan kaupungin ytimeen. Ja pari viikkoa onkin sitten kuumeisesti etsitty Helsingin keskustasta kivaa vuokra-asuntoa. On tainnut sen suhteenkin tärpätä, katsotaan kun asiat pian varmistuvat. Tukkahan tässä vähän hulmuaa, mutta ajatus muutosta tuntuu kyllä nyt tosi mukavalta!
Maalla ei mikään mullistu ja pellonreunassa on rauhallista. Nämä kuvat ovat vihreän talon kyökistä parin viikon takaa. Tiskin jälkeen oli puuhellalle kertynyt kaikenlaista kaunista vanhaa astiaa niittykukkakimpun seuraksi. Sekametelivärisoppa jollaisesta tykkään.
19 kommenttia :
Kauniita astioita ja elokuun kukkia!
Häkellyttävän kaunista.
Toivottavasti saadaan kurkkia joskus uuteen vuora-asuntoonkin.
Voi että tuo Miranda on kaunis :) Minulta löytyy vain isompi versio värittömänä, mutta tuossa näkyy kyllä kuviointi paremmin!
Onnea asuntoasioista - ja oikeastaan halusin sanoa että onpa aivan upeat värit. Olet mun väriyhdistelijäidoli!
Elina
Harvemmin kuulen kenenkään puhuvan kyökistä. Kuulostaa mukavalta korvaan, kun meillä mummolassa eteläisessä Savossa oli kyökki. Ihana kimppu syntyy luonnonkukista. Piri
Loistava juttu, asunnonmyynti ei ole tänä päivänä mikään helppo laji, eli paljon onnea! Joku yllä pyysikin vilauttamaan uudesta kodista tunnelmia, tottakai minuakin kiinnostaisi:) Mukavia hetkiä päiviinne!
Tuohan on kuin lapsuudestani: koti Helsingin keskustassa kerrostalossa ja kaikki lomat maaseudun rauhassa.
Anteeksi nyt, mutta nämä blogit alkavat vain tylsistyä..olikohan 8 kuvaa samasta paikasta, kukkakimpusta ja astia-asetelmasta, ehkä ei niinkään sattumanvaraisesta "röykkiöstä"....Kaikki kunnia kuvaamiselle, mutta voisi siinä olla haastetta vähän enemmän. Sama toistoilmiö näkyy monissa blogeissa. Tulee vain valitettavasti mieleen, että aiheet loppuvat tms. Tiedän, että tästä mielensä joku pahoittaa, mutta kyllä palautetta on hyvä ottaa vastaan, jos haluaa kehittyä.....
Ihania tunnelmakuvia omasta mökistä haaveilevalle. Postaile näitä vaan niin paljon kun sielu sietää.
Jos kuvat eivät innosta, niin aina voi kelata ohi. Sitäpaitsi minun silmiini kuvat olivat joka ikinen upeasti eri kulmista, Että voi, voi, kun jollakin on asiat niin hyvin, että valitettavaa löytyy vain kuvista, joita ei ole edes pakko katsoa!
Kiitos, Pieni Lintu!
Juu varmasti laitan kuvia!
Minultakin löytyy sitä kirkasta, on tosi kaunis sekin. Mutta totta tuo että kuvio ehkä erottuu värillisessä selkeämmin.
Hihii, kiitti Elina :)
Liekö sieltä Savosta munkin suuhuni tarttunut :)
Jännää puuhaa on asunnon myynti kyllä - niinkuin ostaminenkin. Ja uudesta kodista kuvia tulossa pian :)
Jännää nähdä miten se sellainen elo sitten sujuu ja miltä maistuu :)
Joskus itsekin blogeja lukiessani saatan ajatella että samasta asiasta on aika paljon kuvia. Mutta sitten toisaalta joskus suuri kuvamäärä on lukijan näkökulmasta ihan justiin tarpeen että näkee paremmin ja monesta vinkkelistä sen mikä ehkä viehättää. Joskus paljon kuvia tarvitaan tietyn fiiliksen syntymiseen. Suuremmasta kuvamäärästä lukijana voi napata sitten ne omat suosikkinsa. Tosiinaan toimii se että bloggaaja on tehnyt tiukan rajaamisen ja lukijana se osuu ja uppoaa. Olenkin tullut sellaiseen aatokseen että ei auta muu kuin blogatessa postata juuri sellainen määrä kuvia kuin kulloinkin hyvältä tuntuu. Toisille se määrä on liikaa, joillekin ei tarpeeksi, joillekin juuri sopivasti.
Kyllä meitä lukijoita on moneksi. Jos jokin blogi ei miellytä, niin mikään pakko ei ole käydä siellä kurkkimassa. Hyvin otettuja kuvia katselee ihan mielellään.
Lähetä kommentti