11.5.2009

Rakastaa, ei rakasta


Talon alkuperäinen lamppu on roikkunut alakerran makuuhuoneessa remonttiaikojen alusta asti. Lähes yhtä kauan olen suunnitellut siitä eroon hankkiutumista. Mutta kah, kiurutapetin seurassa ennen äitelä vaaleansininen väri onkin kesyyntynyt harmaaksi ja valaisin muuttunut paljon siedettävämmäksi. Roikkukoon siinä toistaiseksi.

11 kommenttia :

Vekarus kirjoitti...

Olet oikeassa, lampuhan sopii loistavasti!

käsveska kirjoitti...

anna roikkua vaan. todella hieno, etsin itse saman tyylistä..

Maiju kirjoitti...

Huippua! Näyttää tutulta :) Meidän tulevassa kodissamme on samanlainen lamppu, tosin puisin kiinnikkein. Joskus ajattelin, että haluan hankkiutua kaikista paikan lampuista eroon, mutta nyt tuo ja monet muut ovat alkaneet näyttää hellyttäviltä.

Kaisa kirjoitti...

Moi Annika!Kohtalaisen uutena kävijänä täällä ja tykkään konstailemattomasta,persoonallisesta tyylistäsi kovasti.Blogissani on tunnustus sinulle!(Enkä osannut sitä ite tunnustuksen kuvaa siirtää blogiini joten sen saat halutessas Pienilinnun blogin kautta,sieltä se tuli itselleni).

Rebecca / Sanctuary kirjoitti...

Lamppu on IHANA! Kelpaisi tännekin roikkumaan enemmän kuin mieluusti :)

Tanja kirjoitti...

rakastaa

Elsa kirjoitti...

Minä tykkään lampustasi myös, siitä on nostalgiaa ja vanhanajan tunnelmaa runsaasti!

mikko kirjoitti...

RAKASTAA !!!

Merja kirjoitti...

Mulla tulee lapsuus mieleen vähän liikaa noista lampuista, meillä oli kotona aina tuollaisia. Mutta väri, sehän sopii just nappiin tuonne!

Missfrida kirjoitti...

Syvänsininen tapetti nostaa lampun muodot ja värimaailman upeasti esille! Minä jättäisin vakituisesti paikalleen.

Jos kuitenkin päätät luopua, voidaan hieroa kauppoja!

Niina kirjoitti...

Ehkä lamppu on vain odottanut sinua ja kiuruja ...