3.2.2016

KATJAN KOTONA



















Tässä blogissa on parikin silloin tällöin päivittyvää postaussarjaa. Yksi kertoo kattauksista, toinen siitä mitä milloinkin syödään. Ja sitten on tällainen sarja jossa käydään kylässä. Kameran kanssa on kyläilty muun muassa Eevan ihanassa puutalokodissa Loviisassa ja Mikon & Stellan edellisen kodissa keskellä kaupunkia. Ja sitten löytyy myös pari aika ikonista kotia suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin historiasta, Alvar Aallon Riihitie ja Eliel Saarisen Hvitträsk. Ja monta muuta hienoa.

No nyt kyläilysarja jatkuu. Tällä kertaa tehdään visiitti luonnokosmetiikkavelho Katja Kokon kotiin. Katja asuu tässä samoilla nurkilla kuin minä ja kipitin kylään vanhaan kivitaloon kamera kainalossa. Helsinkiin satoi juuri muutaman sentin kerros kevyttä lunta ja asunnossa oli sopivasti älyttömän hieno valo. Minä kuvasin, Katja naputti töitä tietokoneella ja Romppu-kissa kuorsasi vieressä suosikkipaikassa omalla viltillään. Katjan sisustus on yhdistelmä kaunista vintagea ja hallittua puuterista värimaailmaa. Siellä täällä on kontrastina syviä sävyjä; harmaata, mustaa ja tummaa puuta. Yhden huoneen ja keittiön asunnossa on kalusteita ja tavaraa kaikenkaikkiaan ihanan vähän. Tuntuu että esineet joita Katjalla on, ovat todella valikoituneet harkiten. Kaunista on kaikkialla minne katsoo ja fiilis asunnossa on jotenkin ihanan boheemi.

Näistä kuvista ja tunnelmista sitten takaisin oman kodin remontin keskelle. Kiitos Katja kun sain käydä!

17 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. On kyllä! Kukas se tämmönen ms Palomäki on? ;)

      Poista
  2. Voi miten kaunis ja kotoisa koti!

    VastaaPoista
  3. Missä tuolla vieraat istuu, kun ei ole sohvaa tai nojatuoleja... Kovia metallituoleja vaan :-0

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa! Mä ainakin heittäytyisin oitis sängylle :)

      Poista
    2. eikös se koti laiteta itseä varten, ei mahdollisia vieraita varten? Kaunis pieni koti jossa on kuitenkin tilaa, loistava kuvasarja!

      Poista
  4. Ihastuttava. Valoisa, simppeli ja lämminhenkinen.
    Tykkään tästä(kin) postaussarjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se lämminhenkisyys! Ja kiitos, pitääpä jatkaa tätä(kin) sarjaa :)

      Poista
  5. Vastaukset
    1. On kyllä. Ja paikan päällä tosi levollista.

      Poista
  6. Niin valkoista, että silmiin sattuu. Koska tämä valkoisuusmuoti katoaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla tuli kommentistasi tällainen ajatus; taidan olla vähän allerginen sisustuksen trendeille ylipäänsä. Olisi hienoa että ihmiset tekisivät kodeistaan aina, muodeista riippumatta, itsensä näköisiä. Jollekin se tarkoittaisi kokovalkoista, jollekin värikästä, jollekin jotain muuta. Ja toinenkin ajatus: mistä sitten kuvia katsomalla tietää onko asunto jonkun muodin mukainen vai asujansa näköinen?

      Poista
  7. Yksinkertaisesti puhtaan kaunis ja taatusti asujan näköinen. Itse olen rönsyilijä ja kadehdin tällaisia askeettisia järjestyksen koteja, joissa kaikki tavarat vaatteista lyijykynään keskustelevat keskenään.

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Jenni-Kaisa osasi tiivistää hyvin minunkin ajatukset! Ihanan näköistä, tuo mattokin tosiaan juttelee noiden vaatteiden kanssa jne. :) Ja vaikka meillä ei ole yhtään valkoista seinää lukuunottamatta palomuureja ja paria vessan kaakeliseinää, niin kyllähän nuo esineet pääsee valkoisella taustalla ihan eri tavalla esiin ja siinä mielessä valkoista välillä kaipaakin omaankin kotiin.

    VastaaPoista

Blog Design by Get Polished