23.9.2015

Vanhat kuoret, uusi sisus.





Kotitalomme kaupungissa on vanhin jossa koskaan olen asunut. Rakennusajankohta, 1800-luvun loppu, näkyy talon komeassa julkisivussa ja esimerkiksi kauniissa ikkunoissa. Olen lueskellut ahnaasti talon historiaa ja yrittänyt kuvitella millaista elämä on viime vuosisadan vaihteessa ollut herraskaisissa asunnoissa näiden paksujen uusrenessanssityylisten ulkoseinien suojassa.

Mutta nyt sisältä kaikki on uutta. Käsittääkseni tämän asuntomme kohdalla on ollut viime vuodet toimistoja, joista aika vastikään saneerattiin asuntoja. Historiasta, vanhoista asuntojen huonejaoista ja jyhkeistä väliseinistä ei ole meidän kerroksessa jälkeäkään. Mutta tilalla on sitten toisaalta toimivaa ja nykyaikaista asumista, mikäs siinä. Ainoa elämää nähnyt kohta meidän vuokrakaksiossa on tuo kuvien ikkunalauta makuuhuoneessa. Liekö patinoitunutta, kolhiutunutta marmoria? En tiedä onko se kuitenkaan alkuperäinen, mutta olisi ihana ajatella että se voisi olla. Sitä hypistellessä voisi kuvitella jonkun nojanneen siihen vuosikymmeniä sitten ja katsoneen ikkunasta aika toisenlaista kaupunkilaiselämää.

1 kommentti :

  1. Nuo vanhojen kerrostalojen ikkunat ja leveät ikkunalaudat on vain niin ihania! Niissä on sitä jotain. Voi vain kuvitella miten moni ihminen on tuostakin ikkunasta ulos katsonut vuosisatojen varrella jostain haaveillen, iloiten ja surrenkin. Aah niin tunnelmallista! Ja miten ihania asetelmia noille ikkunalaudoille saakaan tehtyä. Onnea vaan uuteen kotiin! Terv. Mari

    VastaaPoista

Blog Design by Get Polished