22.10.2012

Erään kuvaussession anatomia




Otan yleensä blogia varten ison liudan valokuvia, joista vain pieni osa päätyy julkaistavaksi. Onnistuneet otokset päätyvät postauksiin ja vähemmän onnistuneet hautautuvat tietokoneen uumeniin. Otosten välillä on usein aika pieniä eroja; rajausta tai valotusta on hiukan muuteltu "sitä oikeaa" kuvaa tavoitellessa. Latasin Vihreän talon Facebook-sivulle koko albumillisen fotoja jotka taannoin otimme ystäväni Mikon kanssa uudesta vinttihuoneesta. Siellä on yhden kuvaussession kaikki ruudut, hyvät ja vähemmän onnistuneet, jos teitä kiinnostaa katsastaa.

I usually take a lot of shots when I photograph, but only a few of them end up in blogposts. The whole anatomy of a recent photo session in the new summer room with my friend Mikko is now uploaded to Vihreä talo´s Facebook page - over a hundred photos, the not-so-good-ones as well as the good ones.
.

4 kommenttia :

  1. Oon huomannut etta kuvia ei ole koskaan liikaa! Mulle ainakin helposti kay niin etta jos otan vain pari kuvaa, kaikissa on jotain pielessa, sellaista mita ei saa oikein rajattua tai muuten paranneltua.
    Ihanat varit noissa peitteissatossa tuolilla.

    VastaaPoista
  2. Joskus on vain hauska nähdä "lavan taaksekin" ja kurkata "mitä ei ole näytetty". :)

    VastaaPoista
  3. Joo, sama juttu, kuvia otetaan kohteesta ku kohteesta aina vähintää kolme joka jutusta. Varsinkin ihmisiä kuvatessa pakko ottaa useampi kuva, että edes jossain olisi sellainen ilme kuin haluaa. Tuppaa ne ilmeetkin muuttumaan siinä yhtä nopeesti :)

    VastaaPoista
  4. Kylläpä on ollut mahtava vintti-löytö! Ja vielä omalta vintiltä. Itsekin nyt kaikesta wanhasta kiinnostuneena tein löydön omasta ulkovarastosta. Näin sitä ajan kanssa näkee kaiken aivan uusin silmin. Entiset romut ovat muuttuneet aarteiksi :). Kuvaaminen on tosi hauskaa, ja tuttu juttu, valojen ja värien sommittelulla saa paljon aikaan;).

    VastaaPoista

Blog Design by Get Polished