10.7.2012

Vegeta


Kesäpottukattila sai kaverin kun löysin kirppikseltä Esteri Tomulan Finelille kuvioiman Vegeta -kasarin. Se ei ollut hinnaltaan saman luokan löytö kuin tuo kalakuvioinen kattila, mutta pulitin siitä kiltisti vähän enemmän koska olen sellaista kauan himoinnut. Sillä aikaa kun uudet potut kiehuvat kalakattilassa, voisi Vegetassa pyöräyttää vaikka lapsuudesta tutun munakastikkeen. Onko jonkun muunkin lautasella lapsena ollut valkokastiketta johon on muussattu keitettyä kananmunaa? Muistin soosin vasta ja muistelen että tykkäsin siitä pienenä aivan himona.

Ai niin, kattilapinon päällä keikkuva Finelin jääkaappirasiakin on kirppislöytö. Se maksoi naurettavat 3,50. Turkoosia pintaa peitti aivan uskomaton rasvakerros, mutta huolellisen puunauksen jäljiltä se on melkein kuin uusi.


Vegeta and Neptun enamel kettles by Esteri Tomula for Finel.

19 kommenttia :

  1. Kyllä tuo Finelin emali on mahtavaa, en kyllästy. Millä muuten putsasit tuota kohtuu arkaa emalipintaa?

    VastaaPoista
  2. Oi, äidin tekemä kananmunakastike oli lapsena herkkuruokani. Meillä tehdään sitä vieläkin toisinaan.

    VastaaPoista
  3. Ihanat kattilat:)
    Keittelin juuri viimeviikilla uusiapottuja ja munaksatiketta. Itse tykkäsin mutta lapset inhosivat. Eipä tartte toiste tehdä, harmi.

    VastaaPoista
  4. Samoin meillä tehtiin lapsena kananmunakastiketta ja teen sitä itsekin omille lapsilleni. Valkokastiketta, missä on joukossa kananmunahakkelusta, tilliä, ruohosipulia, suolaa ja valkopippuria...naminami :)

    Aivan ihanat noi sun kattilat, voisin itsekin ostaa ja olen niitä kirppiksiltä etsinytkin...

    Kesäterveisin
    Päivi

    VastaaPoista
  5. Meillä tehtiin myös valkokastiketta kanamunalla, tosin itse olin kanamunan suhteen aika ronkeli lapsena sen kaikissa muodoissa, joten se ei niin maistunut. Mutta jospa nyt aikuisena ottaisi uusintakierroksen tämän kastikkeen kanssa, se voisikin nimittäin olla oikein hyvää. Meillä tehtiin myös mummin reseptillä samankaltaista kastiketta, jossa oli viipaloitua porkkanaa ja se oli aivan hurjan hyvää. Nyt mieleen alkavat tulvahtelemaan kaikki lapsuuden herkut kuutamokiisselistä porkkanakastikkeeseen.

    -Ansku

    VastaaPoista
  6. Minä rakastan uusia perunoita&kananmunakastiketta! Ja onneksi lapsetkin pitävät siitä:) Kattilasi ovat kadehdittavan upeat! Tuon Vegetan tahtoisin itsekin, enkä vähiten siinä loistavan keltaisen värin tähden:)

    VastaaPoista
  7. Meillä äiti pilkkoi kanamunakastikkeeseen vielä nokkostakin. Ehkä ei niin kivan näköistä mutta ah niin hyvän makuista. Harmi että esikoinen on erittäin allerginen kananmunalle, ei tule tehtyä.

    Millä muuten putsaat nuo pinttyneet emalipinnat? Muutaman kattilan ja pannun voisi vanhempien mökin kätköstä pelastaa käyttöön.

    VastaaPoista
  8. mulla on kanssa toi sydänkulho ja se on mun ehdoton aarre! kunnon design kyllä kestää aikaa! :)

    VastaaPoista
  9. On se mukavaa huomata että vanhat emalikattilat ovat kovin kysyttyjä nykynuorille. Omani ovat huvenneet vuosien saatossa maailmalle, mutta nyt haalin niitä takaisin kirppareilta.
    Ja munakastike. Ehdotonta kesäruokaa..namnamm.
    Siihen lautaselle kaveriksi uusi peruna ja silliviipale.

    VastaaPoista
  10. Munakastike ei kuulunut omaan lapsuuteeni, mutta se oli anoppivainaan bravuuri, ja lapset oppi syömään sitä kesäisin mökillä. Jostain syystä kotona ei tule tehdyksi, mutta aina joskus mökillä kylläkin.

    Noi kattilat on vaan niin kertakaikkisen kauniita. :)

    VastaaPoista
  11. Äitini teki valkokastiketta juuri tuollaisessa Vegeta-kasarissa! Nam molemmat!

    Mullakin on kesäkodissa monenlaisia emalikattiloita, mutta nämä pienemmät tuntuvat olevan liian pieniä vähän kaikkeen 6-henkiselle perheelle, kun usein on vielä vieraitakin. Onneksi löysin talvella puna-oranssin isomman kattilan pottukattilaksi.

    VastaaPoista
  12. meilläkin herkuteltiin munakastikkeella! itse teen sitä joskus, ja tarjoon kalapuikkojen kera :) upeet emaliset aarteet!!

    VastaaPoista
  13. Me syödään kananmuna-valkokastiketta jouluisin lipeäkalan kanssa. Se on kyllä ihan hullun hyvää, pitääki koittaa kalapuikkojen kanssa kuten tuossa yllä vinkataan... :)

    VastaaPoista
  14. Hauska lukea näitä kommentteja ja muistoja :) Itsellekin nousi mieleen kun ollessani pieni, saimme yllätysvieraita Australiasta asti, aivan ilman ennakkoilmoitusta! Kaapissa ei sattunut sillä hetkellä olemaan juuri mitään ja pieni hätä taisi olla käsillä. Kauppaakaan ei vieressä ollut. Äitini tekaisi sitten munakastikkeen, jonka vieraat kehuivat maasta taivaisiin. En usko että ainoastaan kohteliaisuudesta, kertoivat sen tuovan mieleen lapsuudeen Suomessa ja olleen yhden vieraista lempiruokaa :)

    Vegeta-kattila löytyy hyllyltä, haaveissa edelleen tuo kalakuvioinen kattila ja iso Tatti-kulho pienen kaveriksi.

    VastaaPoista
  15. Mainiota että munakastike muistetaan! Lueskelen näitä kommenttejanne täällä hymyssä suin :)

    Mun salainen emalinputauskaksikkoni on taikasieni yhdistettynä konetiskiaineeseen. On lähtenyt varovasti hinkuttamalla pinttynyt kahvikin ja emali on jäänyt hohtavan valkoiseksi ja kiiltäväksi. Ja konetiskiaineista erityisesti Fairyn tabletit (sellaiset itsestään liukenevat joissa on sisällä jauhetta ja litkua) ovat osoittautuneet ihan lyömättöimiksi. Saksilla vaan tabletin kulmaan pieni reikä ja jauhetta ja litkua putsattavalle pinnalle. Ja sitten taikasienellä levittelyä ja hankausta.

    VastaaPoista
  16. Kiitos vinkistä. Molempia löytyy kaapista, pitää heti kokeilla.

    VastaaPoista
  17. Ihania kirppislöytöjä :)

    VastaaPoista
  18. Jepp, keitetty hauki ja munakastik :) Ja äiti sen keitti juuri tossa kattilassa. Salaatti tarjoiltiin sitten tollaisesta samanlaisesta sydänkulhosta mikä sullaki hyllyssä seisoo.

    VastaaPoista

Blog Design by Get Polished