8.8.2011

Karkkipurkki



Miten hienon karkkipurkin löysi mies! Aion täyttää sen oitis ykkösrinkeleillä - tiedättekö niitä sellaisia kovia vehnärinkeleitä joiden syömistä ei pysty lopettamaan kun sen on kerran aloittanut. Sitten rouskutan rinkeliä ja muistelen lapsuuden kioskireissuja: "Yks lakupommi, yks sitruunapommi, kolme merkkaria, kolme ufoa, kaks lätkäliigaa, markalla tutteja ja laita vielä sittenkin yks sitruunapommi." Mikä niiden karkkien nimi oli jotka olivat samanmoisia kuin lätkäliigat, mutta kirkkaassa kääreessä ja hedelmän makuisia? Niitäkin ottasin.

13 kommenttia :

mp kirjoitti...

Tuttifrutteja tarkoittanet ja mä taas ikävöin kasariherkkua, Black Peteä.

Outi-Hyypiön elämää kirjoitti...

Ne oli Tutti Frutteja!

anni kirjoitti...

Meillä aina sanottiin, että "markalla kolmeetoista, viielläkytä pennillä nelosta..." jne. :) Ihana tuo purkki! Itsellänikin on yksi tuollainen ns. vinokantinen, mutta pystyssä oleva, mieluusti voisin hamustella niitä enemmänkin. P.s. Kiitos ihanasta blogista, oon seurannut jo pitkään ja aina jaksaa hymyilyttää!

Sari kirjoitti...

Ja ne pienet pyöreät hedelmäkarkit kirkkaassa paperissa oli KIRPPUJA, ja ne maksoi vaan 5 penniä kipaleelta.

Tuittu kirjoitti...

Tuttifrutteja ne oli kuten muutkin muistelee. Mut black peteä en muistanutkaan! Se se vasta herkkua oli! Suupielet mustina sitä imeskeltiin, ihania makumuistoja lapsuudesta!

Sissi kirjoitti...

Black Peteä kaipaillaan takas myös facebookin puolella. Harmikseni en itse muista kyseistä karkkia, mut pakkaspojat muistan. Kova vaaleanpunainen vauvannaama, aika erikoinen aihe karkiksi.

Merja kirjoitti...

Mahtava purkki!

Onneli kirjoitti...

Hieno purnukka! Mieheni on ykkösrinkeleiden suurkuluttaja, siinä käyn juurikin niin että kun otat yhden niin pussi on pian tyhjä.

Irttareiden osto on kyllä nykyään tylsää. Mummulareissuilla kävin aina ostamassa kotimatkaa varten lähikaupasta viidellä markalla irttareita ja sitten yläasteikäisenä käytiin monarilla kanttiinissa. Ihan eri asia kun joutuu vähän miettimään kun antaa annostelijalle ohjeita verrattuna siihen että nykyään vain kouraisee sillä kauhalla eikä edes tiedä etukäteen paljonko maksaa!

kultsinkamppa kirjoitti...

Yksi Musta Pepe, kiitos mullekin! Voi noita kioskiaikoja ja kun ei edes ylettynyt Ärrän tiskin yli kuin varvistamalla!

A kirjoitti...

Voi ei, äidillä ja äidin siskoilla on juuri noita purkkeja, jäänteitä isoäidin 60-luvulla toimineesta kaupasta! :)

Annika kirjoitti...

Aaah, Black Pete! Eikös siinä ollut sellainen oranssi kääre joka tarttui sen mustan lätykän pintaan niin että sitä piti pieninä paloina nyhtää irti?

Tuttu frutithan ne! Ja kirputkin muistan! anni, niinpä olikin joillakin kioskeilla meilläkin päin tuommonen numerosysteemi. Mukavaa jos tykkäät blogista :)

Tarja kirjoitti...

Irtokarkkien osto oli ennen paljon mukavampaa :-) Ja tuttifrutteja saa vieläkin. Ostin viime kesänä muistaakseni Runebergin makeistukusta (niitähän on vähän joka paikassa) sellaisen pussin, jossa oli sekä lätkäliigoja että tuttifrutteja. Ihan yhtä hyviä kuin lapsenakin :-) Mutta niitä vanhanajan isoja merkkareita ei ole sen koommin ollut. Ne oli maailman parhaita salmiakkeja!! Ja Black Pete. Sekin oli hyvää. Kyllä ennen oli kaikki niin paljon paremmin :-)

Johanna kirjoitti...

Voi niitä aikoja!
Niitä lätkäliigoja ja tuttifrutteja muuten myydään nykyään samoissa pusseissa; sellaisissa ihanissa isoissa. Ja ne ovat monesti aivan ihanan pehmeitä. Yksi lätkäliiga, kaksi tuttifruttia - yhtäaikaa. Se on parasta.